Nykyään Jānis Frīdrihs Baumanis on aihe, joka on kiinnittänyt useiden ihmisten huomion ympäri maailmaa. Tekniikan ja sosiaalisten verkostojen kehittyessä kiinnostus Jānis Frīdrihs Baumanis:tä kohtaan on lisääntynyt, ja siitä on tullut toistuva keskustelunaihe nyky-yhteiskunnassa. Jānis Frīdrihs Baumanis:stä on tullut kaikkialla läsnä oleva elementti elämässämme johtuen arkielämän vaikutuksesta, historiallisesta merkityksestään tai merkityksestään eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Jānis Frīdrihs Baumanis:n eri puolia ja sen vaikutusta nykymaailmaan.
Jānis Frīdrihs Baumanis | |
---|---|
![]() Jānis Frīdrihs Baumanis. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 23. toukokuuta 1834![]() |
Kuollut | 19. maaliskuuta 1891![]() |
Ammatti | arkkitehti |
|
Jānis Frīdrihs Baumanis (23. toukokuuta 1834 – 19. maaliskuuta 1891[1]) oli latvialainen arkkitehti. Hän johti useiden rakennusten rakentamista eri puolilla Latviaa, mutta erityisesti Riiassa. Hän oli yksi tuotteliaimmista latvialaisista arkkitehdeista. Hänen rakennuksensa edustivat uusbarokkilaista tyyliä[2].
Jānis Baumanis syntyi Riiassa 23. toukokuuta 1834. Hän työskenteli nuorena muutaman arkkitehtitoimiston harjoittelijana, jolloin arkkitehti Ludwig Bohnstedt ryhtyi tukemaan häntä. Bohnstedtin avustuksella Baumanis opiskeli Berlinin rakennusakatemiassa vuosina 1860–1862 ja vuodesta 1862 Pietarin taideakatemiassa, josta hän valmistui seuraavana vuonna.[3] Baumanis suunnitteli 17 ortodoksikirkkoa Etelä-Viroon ja Vidzemen alueelle. Riiassa hän suunnitteli yli 150 rakennusta. Tunnetuimpia Baumaniksen suunnittelemia rakennuksia Riiassa ovat Aleksanterin lukio Barona ielalla, Lomonosovin lukio Rainisin bulevardilla ja Riian sirkuksen rakennus. Arkkitehtiuransa lisäksi Baumanis toimi aktiivisesti Riian latvialaisessa seurassa ja latvialaisten laulujuhlien järjestämisessä. Baumanis kuoli Riiassa 19. maaliskuuta 1891.[4]