J. A. Wecksell

Tässä artikkelissa perehdymme J. A. Wecksell:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen monia näkökohtia ja puolia. J. A. Wecksell on ollut alkuperästään nykypäivän merkityksellisyyteen asti kiinnostavan ja keskustelun kohteena useissa yhteyksissä ja tieteenaloilla. Näillä sivuilla tutkimme sen vaikutusta yhteiskuntaan, sen kehitystä ajan mittaan ja sen merkitystä eri alueilla. Epäilemättä J. A. Wecksell on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan ja on edelleen tutkimuksen ja pohdinnan lähde tänään.

Johan (Juho, Hannes) August Wecksell (18. heinäkuuta 1879 Jämijärvi – 5. helmikuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen tietosanakirjatoimittaja, suomentaja ja opettaja.[1][2][3][4]

Wecksellin vanhemmat olivat kirkkoherra Hugo Waldemar Wecksell (1847–1910) ja Hulda Augusta Heikel (1853–1926). Hän pääsi ylioppilaaksi 1898 Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1905. Wecksell kuului jo opiskeluaikanaan Vanamo-yhdistyksen ympärille kokoontuneisiin luonnontieteilijöihin, jotka harrastivat suomenkielisen luonnontieteellisen kirjallisuuden edistämistä ja suomenkielen käyttöä tällä alalla. [1][4]

Wecksell toimitti tietosanakirjoja ja hakuteoksia sekä oli myös näiden teosten toimitussihteerinä. Hän oli lisäksi luonnonhistorian opettajana Tampereen ja Helsingin kouluissa ja vuosina 1912-1919 Lepaan puutarhaopistossa sekä toimi aikakauslehti Luonnon Ystävän toimittajana 1907-1909.[1][5] Wecksell oli toimittamassa muun muassa 1909–1922 julkaistua Tietosanakirjaa[6], Otavan Isoa Tietosanakirjaa[2], Pientä Tietosanakirjaa, Aikalaiskirjaa[5] ja Maamiehen käsikirjaa[7][4].

Wecksell oli Tyrvännön kunnanvaltuuston puheenjohtajana ja Vanamo-seuran varapuheenjohtaja 1923-1924.[5]

Wecksell oli naimisissa 1910–1948 filosofian maisteri Laura Lydia Lovisa Högmanin (k. 1948) kanssa. Kirjailija ja runoilija Josef Julius Wecksell oli J. A. Wecksellin setä.[1][8][5]

Teoksia

  • Kuinka kasvit syövät? Uusmaalaisen ylioppilas-yhdistyksen kansantajuisia esitelmiä. 1. Sarja 7-8. Helsinki 1903

Suomennoksia

  • Ossian Lundén : Puutarhan maaperä- ja lannoitusoppi : kouluille ja viljelijöille. Otava 1916, 2. tarkastettu ja lyhennetty laitos 1925
  • Gunnar Andersson : Jokapäiväinen leipämme : ravintokasvit maailmantuotannossa. Otava 1920
  • Axel Grönvik : Kenraaleja ja kenttäeverstejä. Otava 1940

Lähteet

  1. ↑ a b c d WECKSELL Johan (Juho) August. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
  2. ↑ a b Aikalaiskirja, s. 721. Helsinki: Otava, 1934. Kirjan verkkoversio Projekt Runebergissä Viitattu 2.9.2015.
  3. ↑ Kuka kukin on (Aikalaiskirja), s. 954. Helsinki: Otava, 1954. Kirjan verkkoversio Projekt Runebergissä Viitattu 2.9.2015.
  4. ↑ a b c Päivästä päivään. 50 vuotta täyttää tänään..., Helsingin Sanomat, 18.07.1929, nro 190, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 14.07.2024
  5. ↑ a b c d Kuka kukin oli 1961 (Wikiaineisto)
  6. ↑ https://runeberg.org/tieto/
  7. ↑ Finna. Maamiehen käsikirja. Otava, 1943. (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Arno Forsius : Törnström-Hiidenheimo -suvun hautoja Vihdin hautausmaalla, Osa 2 (Arkistoitu – Internet Archive)