Jaakko Forsman (nuorempi)

Tämän päivän artikkelissa puhumme Jaakko Forsman (nuorempi):stä. Jaakko Forsman (nuorempi) on aihe, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Siitä on tullut monille kiintopiste, joko sen nykypäivän merkityksen, päivittäisen elämän vaikutuksen tai historiallisen merkityksen vuoksi. Syntymisestään lähtien Jaakko Forsman (nuorempi) on synnyttänyt kaikenlaisia ​​mielipiteitä ja se on ollut lukuisten tutkimusten ja tutkimusten kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme Jaakko Forsman (nuorempi):n eri puolia, analysoimme sen vaikutuksia ja keskustelemme sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa. Epäilemättä Jaakko Forsman (nuorempi) on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja josta voi oppia paljon.

Kaarle Juhana Jaakko Forsman (27. syyskuuta 1867 Turku − 30. elokuuta 1946 Helsinki[1]) oli suomalainen historiantutkija, opettaja ja tietokirjojen toimittaja. Hän sai professorin arvonimen vuonna 1940.

Forsman toimi oppikoulun historian lehtorina Savonlinnassa ja Helsingissä. Hän laati oppikirjoja, toimitti tietosanakirjoja ja kirjoitti huomattavan osan Ison tietosanakirjan (1931−1939) artikkeleista.

Forsmanin vanhemmat olivat varatuomari Carl Julian Forsman ja Johanna Theresia Alander. Hänen puolisonsa oli vuodesta 1896 Jenny Lovisa Saxén.[1] Forsmanin poika oli kirjallisuudentutkija ja kriitikko Rafael Koskimies. Hänen veljensä oli lääketieteen tohtori ja pääjohtaja Akseli Koskimies. Hänen setiään olivat professori Jaakko Forsman ja valtiomies Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen.

Julkaisuja

  • Ruotsin ja Venäjän väliset suhteet 1497-1560, 1895 (väitöskirja)
  • Mistä syystä sosialismi levisi Suomen maalaisväestön keskuuteen? Otava, 1912
  • Mihin olemme menossa? (1935)
  • Maailmansota. Politiikka ja moraali (1942)

Lähteet

  • Otavan iso tietosanakirja, osa 2. Helsinki: Otava, 1961.

Viitteet

  1. ↑ a b Kuka kukin oli, Wikisource