Jaakko Manssila

Nykymaailmassa Jaakko Manssila:n merkitys on kasvanut yhteiskunnan eri alueilla. Politiikasta teknologiaan, kulttuurin ja talouden kautta Jaakko Manssila:stä on tullut jatkuvan keskustelun ja yleisen kiinnostuksen aihe. Sen vaikutukset ja seuraukset ovat moninaiset ja sen vaikutus on havaittavissa kaikilla tasoilla ja vaikuttaa ihmisten elämään suoraan ja välillisesti. Tässä artikkelissa tutkimme Jaakko Manssila:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan sekä mahdollisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja sen haasteisiin vastaamiseksi.

Jaakko Manssila
Henkilötiedot
Koko nimi Jaakko Juhani Manssila[1]
Syntynyt1. syyskuuta 1939[1]
Helsinki, Suomi[1]
Kuollut6. marraskuuta 2019 (80 vuotta)
Kansalaisuus  Suomi
Koripalloilija
Lempinimi Jaska
Pituus 185 cm
Pelaajaura
Seurajoukkueet
1958–1962/63
1962/63
1962/63–1969		 Helsingin Kisa-Toverit
Turun NMKY
Helsingin Kisa-Toverit

Jaakko Juhani Manssila (1. syyskuuta 1939 Helsinki – 6. marraskuuta 2019) oli suomalainen palloilulajien pelaaja. Hän pelasi pääsarjatasolla koripalloa, käsipalloa, jääkiekkoa ja jalkapalloa.

Koripallossa Manssila edusti miesten SM-sarjassa pääasiassa HKT:ta voittaen 1960-luvulla viisi Suomen mestaruutta ja neljä muuta SM-mitalia.

Elämä ja ura

Koripallossa Manssila edusti pääasiassa kasvattajaseuraansa HKT:ta, jossa hän voitti 1960-luvulla Suomen mestaruuksia ja himmeämpiä mitaleita sekä pelasi kansainvälisissä seurajoukkuekilpailuissa. Hän oli usealla kaudella joukkueensa parhaita pistemiehiä ja kaudella 1965–1966 koko miesten SM-sarjan toiseksi paras. Yhden ottelun piste-ennätyksekseen hän heitti SM-sarjassa 43 pistettä ja Eurooppa-cupissa 37 pistettä[1].[2]

Manssila pelasi pääsarjatasolla koripallon lisäksi myös käsipalloa, jääkiekkoa ja jalkapalloa. Tunnetusti hän pelasi saman päivän aikana kolmen lajin pääsarjaottelut: 8. joulukuuta 1963 aluksi koripallossa HKT:n ottelun, seuraavaksi iltapäivällä jääkiekon SM-sarjan Vesa–Tappara-ottelun ja illalla Kiffenin käsipallo-ottelun. Manssilan joukkue voitti näistä otteluista jokaisen.[3] Miesten pääsarjakausia Manssilalle kertyi koripallossa 12, jääkiekossa seitsemän, käsipallossa (KIF, HPS) neljä ja jalkapallossa (HPS) yksi[1]. Manssila valmistui Pajulahdesta liikunnanohjaajaksi. Hän asui myöhemmin Virossa.[4]

Manssila kuoli 80-vuotiaana 6. marraskuuta 2019.[5]

Saavutuksia

Koripallo

  • Miesten SM-sarjan koko kauden toiseksi paras pisteidentekijä kaudella 1965–1966
  • Suomen mestaruus 1961, 1962, 1963 (riippuen lähteestä), 1964 ja 1965
    • SM-hopeaa 1966, 1968 ja 1969
    • SM-pronssia 1960
  • Suomen cupin hopeaa 1968

Lähteet

  • Urheilumme Kasvot Osa 3 Palloilu, s. 869–870. Oy Scandia Kirjat Ab, 1973.
  • Jaakko Manssila Suomen Koripalloliitto

Viitteet

  1. ↑ a b c d e Urheilumme Kasvot Osa 3 Palloilu, 869–870
  2. ↑ Jaakko Manssila – Suomen Koripalloliitto
  3. ↑ Kanerva, Juha: Juha Kanervan kolumni: Näitä miehiä on nykykiekkoilijoiden kiittäminen paljosta – 50 vuotta sitten tehtiin huimaa jääkiekkohistoriaa Ilta-Sanomat. 4.2.2017. Viitattu 12.12.2019.
  4. ↑ Salmi, Pentti: Tämä mies pelasi saman päivän aikana jääkiekon, koripallon ja käsipallon pääsarjapelit 13.1.2018. Demokraatti.fi. Viitattu 12.12.2019.
  5. ↑ Palloilun monilahjakkuus Manssila on kuollut. Helsingin Sanomat, 12.12.2019, s. A 40.