Jaakko Mikkonen
Nykyään Jaakko Mikkonen on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Jaakko Mikkonen on ollut pitkään tutkimuksen ja analyysin kohteena, mutta ajan myötä se on saanut entistä enemmän merkitystä. Tämä aihe on kiinnittänyt eri alojen asiantuntijoiden ja ammattilaisten huomion, jotka ovat omistautuneet sen eri näkökohtien tutkimiseen ja syventämiseen. Johtuipa sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään, politiikkaan, kulttuuriin tai teknologiaan, Jaakko Mikkonen:stä on tullut tänään väistämätön vertailukohta. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Jaakko Mikkonen:n eri puolia ja sen vaikutusta yhteiskuntaamme.
Jaakko Herman Mikkonen (31. maaliskuuta 1896 Kalajoki – 7. tammikuuta 1917 Latvia) oli suomalainen jääkäri. Hän sai sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa, ja sai tulikasteensa Saksan itärintamalla Riianlahdella vuonna 1916. Hän kaatui Aa-joella käydyssä taistelussa.[1][2]
Perhe ja koulutus
Hänen vanhempansa olivat työmies Herman Mikkonen ja Kaisa Albertiina Särkioja. Mikkonen kävi kansakoulun Kalajoella.[1][2]
Jääkärikausi
Mikkonen työskenteli työmiehenä Kalajoella, kunnes liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n täydennysjoukkoon 16. kesäkuuta 1916, josta hänet siirrettiin 4. lokakuuta 1916 pataljoonan pioneerikomppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Riianlahdella ja Aa-joella, jossa hän kaatui saatuaan osuman päähänsä kranaatin sirpaleesta 7. tammikuuta 1917 kello 22.[3] Tuolloin pioneerikomppania oli siirtymässä pois rintamavastuusta Wynekenin luonna, jossa se oli hetkeä aikaisemmin tukkinut noin 3 kilometrin aukon rintamalinjassa.[4] Hänet haudattiin Sumarakin kylän lähellä olevaan sotilashautausmaahan [1][2], mutta hänen nimensä on Kalajoen sankarihautapatsaassa.
Jääkäritoveri Aarne Kuula kirjoitti päiväkirjaansa: ”Mikkonen sai niin pahan täräyksen kranaatista että kuoli ennen aamua eräässä kämpässä johon hänet heti kannettiin.”
Lähteet
- Jernström, E: Jääkärit maailmansodassa Sotateos oy Helsinki 1933.
- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
- Sotavuodet Kalajoella, Kalajoen veteraanijärjestöt 1991.
- Suomalainen, Jaakko, Sundvall, Johannes, Olsoni, Emerik ja Jaatinen, Arno (toim.): Suomen jääkärit: toiminta sanoin ja kuvin. II, 2. painos. Kuopio: Osakeyhtiö Sotakuvia, 1933.
- Suomen sotasurmat 1914–1922 © 2001- Valtioneuvoston kanslia, Suomi Finland.
- Westerlund, Lars (toim.): Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa, Valtioneuvoston kanslian julkaisu 6/2004 ISBN 952-5354-48-2.
Viitteet
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
 |
|