Jaakko Seise

Jaakko Seise on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua viime vuosikymmeninä. Rikas ja monipuolinen historia Jaakko Seise on kiinnittänyt niin akateemikkojen, tutkijoiden, asiantuntijoiden kuin harrastajien huomion. Jaakko Seise on jättänyt syvän jäljen jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti eri näkökulmia ja näkökulmia, jotka liittyvät Jaakko Seise:een, tavoitteenamme tarjota täydellisempi käsitys tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.

Jaakko Seise 1900-luvun alkuvuosina.

Jaakko Andreinpoika Seise (oik. Jakov Andrejev Sjelajev, 14. maaliskuuta 1876 Impilahti – 12. tammikuuta 1935 Salmi[1]) oli suomalainen liikemies, suojeluskuntalainen ja kansallissosialistinen poliitikko.

Elämä

Karjalaista sukua ollut Seise syntyi Impilahden pitäjän Nietjärven kylässä ja työskenteli kansakoulun jälkeen muun muassa myymäläapulaisena ryhtyen myöhemmin harjoittamaan puutavarakauppaa ja tukinuittoa. Lisäksi hän piti omaa sekatavarakauppaa Salmin pitäjän Tuleman kylässä. Epäonnistuneiden liiketoimien jälkeen Seise pääsi vuonna 1900 Salmin tuomiokuntaan kirjuriksi ja myöhemmin Rannan tuomiokunnan arkistonhoitajaksi. Saamansa laintuntemuksen johdosta hän alkoi työskentelemään itseoppineena asianajajana, jonka jälkeen Seise pystyi aloittamaan liiketoimensa uudelleen. Hänellä oli omia hinaajia ja proomuja, jotka kuljettivat puuta Laatokan yli Pietariin ja toivat paluumatkalla muun muassa viljaa. Venäjän vallankumouksen myötä vuonna 1917 liiketoimet pietarilaisten kanssa kuitenkin tyrehtyivät. Samoihin aikoihin Seise menetti myös näkönsä.[2]

Salmissa hän toimi aktiivisesti yhteiskunnallisessa elämässä ja sai itselleen lempinimen ”Salmin keisari”.[2] Seise oli puuhamiehenä muun muassa paikallisessa nuorisoseurassa ja oppikouluhankkeessa. Sisällissodan sytyttyä hän oli tammikuussa 1918 perustamassa Salmin suojeluskuntaa ja toimi myös sen esikuntapäällikkönä.[3] Kaksi vuotta myöhemmin Seise oli sokeutumisestaan huolimatta mukana Aunuksen retkikunnassa ja kuului myös aluetta hallinneeseen Aunuksen väliaikaiseen hoitokuntaan.[2] Seisen tyttären Ninan puoliso oli niin ikään Aunuksen retkellä mukana ollut laivanvarustaja Ragnar Nordström.[4]

1930-luvulla Seise kiinnostui kansallissosialismista ja oli vuoden 1933 eduskuntavaaleissa Suomen Kansan Järjestön ehdokkaana omalla listallaan Viipurin läänin itäisessä vaalipiirissä. Hän sai yhteensä 630 ääntä, joista 520 tuli Salmin pitäjästä.[5] Seisen äänimäärä oli lähes neljäsosa koko SKJ:n äänisaaliista.[6]

Lähteet

  1. ↑ Seise - Salmi (Arkistoitu – Internet Archive) Salmin historiaa - Sukututkimusta. Viitattu 13.10.2014.
  2. ↑ a b c Åkerlund, Arne & Paavolainen, Jaakko (toim.): Karjalainen elämäkerrasto, WSOY 1961.
  3. ↑ Maanpuolustusjärjestöt (Arkistoitu – Internet Archive) Salmi-Säätiö. Viitattu 13.10.2014.
  4. ↑ Kuka kukin on (Aikalaiskirja) : Who's who in Finland 1954 Projekt Runeberg. Viitattu 13.10.2014.
  5. ↑ Ekberg, Henrik: Führerns trogna följeslagare - den finländska nazismen 1932-1944, s. 79–80. Schildts 1991. ISBN 951-50-0522-1.
  6. ↑ Sata vuotta eduskuntavaaleja (Arkistoitu – Internet Archive) Yle. Viitattu 13.10.2014.