Jadeiitti

Nykyään Jadeiitti on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja huomiota maailmanlaajuisesti. Jadeiitti on ollut alan asiantuntijoiden tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena jo vuosia, ja sen merkitys vain kasvaa ajan myötä. Sekä akateemisella että julkisella tasolla Jadeiitti on synnyttänyt syvää keskustelua ja pohdintaa sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme Jadeiitti:n eri näkökulmia ja näkökulmia analysoimalla sen merkitystä ja vaikutuksia eri yhteyksissä.

Jadeiitti
Luokka silikaattimineraalit
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava Na(AlFe)Si2O6
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri yleensä vihreä, harmaa, violetti, ruskea tai oranssi, harvoin punainen
Kidejärjestelmä monokliininen
Optiset ominaisuudet
Kiilto lasi- tai rasvakiilto
Aiheesta muualla

Jadeiitti Commonsissa

Jadeiitti on pyrokseeniryhmään kuuluva mineraali, joka voi olla osana jadekorukivessä nefriitin kanssa. Jadeiittia käytetään myös sellaisenaan korukivenä. Sen nimi johtuu espanjankielisistä sanoista, jotka tarkoittavat lantiokiveä. Se on väriltään yleensä vihreän sävyinen, harmaa, violetti, ruskea tai oranssi, harvoin punasävyinen. Kun se kiiltää, se kiiltää lasin tai rasvan tavoin. Sitä esiintyy metamorfisten kivilajien yhteydessä. Kemiallinen kaava on Na(AlFe)Si2O6[1].

Historia

Jadeiitti tunnettiin jo neoliittisen kivikauden aikana. Muinaisessa Kiinassa sitä pidettiin valtiovallan symbolina. Myös muinaisten asteekki- ja mayaintiaanien tiedetään tunteneen jadeiitin.

Esiintyminen

Varhaisimmin löydettyjä jadeiittiesiintymiä on Kiinassa ja Myanmarissa. Sitä esiintyy merkittävissä määrin myös Yhdysvalloissa, Guatemalassa, Meksikossa, Kolumbiassa, Australiassa, Papua-Uudessa-Guineassa ja Uudessa-Seelannissa. Pieniä esiintymiä on Kazakstanissa, Venäjällä, Armeniassa, Grönlannissa ja Italiassa.

Työstäminen

Jadeiittia hiotaan pyöreäksi, gemmeiksi tai muiksi koruiksi.[2]

Lähteet

  1. ↑ David C. Cook & Wendy L. Kirk: ”Jadeiitti”, Mineraalit ja jalokivet, s. 246. Suomentanut Kalle Taipale. Gummerus, 2009. ISBN 978-951-20-8083-0
  2. ↑ Rudolf Ďud'a & Luboš Rejl: ”Jadeiitti”, Jalokivien maailma, s. 110–111. (Tšekinkielinen alkuteos, suomennettu saksankielisestä laitoksesta) Suomentanut Kalle Taipale. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22706-4

Aiheesta muualla