Jagdschloss Grunewald

Nykyään Jagdschloss Grunewald on aihe, joka on kiinnittänyt monien huomion nyky-yhteiskunnassa. Teknologian ja globalisaation myötä Jagdschloss Grunewald:stä on tullut tärkeä aihe, joka kattaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueita. Olipa kyseessä työ, henkilökohtainen, akateeminen tai sosiaalinen, Jagdschloss Grunewald on merkittävästi vaikuttanut ihmisten vuorovaikutukseen ja toimintaan nykymaailmassa. Kun Jagdschloss Grunewald kehittyy edelleen, on tärkeää analysoida sen vaikutusta modernin elämän eri osa-alueisiin ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen. Tässä artikkelissa perehdymme Jagdschloss Grunewald:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen ulottuvuuksia, vaikutuksia ja mahdollisia haasteita, joita se tuo tämän päivän yhteiskunnassa.

Jadschloss Grunewald Berliinissä

Jagdschloss Grunewald on Berliinin vanhin säilynyt linnarakennus. Linna sijaitsee Grunewaldjärven kaakkoisrannalla, Dahlemin kaupunginosassa Steglitz-Zehlendorfin osa-alueella. Itse järvi sijaitsee Grunewaldin kaupunginosassa Charlottenburg-Wilmersdorfin osa-alueella.

Grunewaldin metsästyslinna on rakennettu varhaisrenessanssi tyyliin vuonna 1542 ja se on luultavasti suunnitellut arkkitehti Caspar Theyss. Linnan rakennutti Brandenburgin vaaliruhtinas Joakim II. Alkujaan linnan kantoi nimeä Zum grünen Walde ja antoi nimen ympäröivälle alueelle. Rakennus oli aluksi kaksikerroksinen, mutta sitä korotettiin 1600-luvulla. Linnan suuri sali on nykyään ainoa Berliinissä säilynyt renessanssityylinen sisätila kirkkoja lukuun ottamatta.[1] Vuosien 1705 ja 1708 välillä Preussin ensimmäisen kuninkaan Fredrik I:n valtakaudella linnaa uudistettiin ja se sai barokkiarkkitehtuurin tyylielementtejä. Vallihauta täytettiin ja päärakennuksen ympärille tehtiin pienemmät piharakennukset. Arkkitehtina toimi tuolloin hoviarkkitehti Martin Grünberg. Vuonna 1800 linnan nimi vaihdettiin lyhennettyyn muotoon Grunewald.

Linna on ollut museokäytössä vuodesta 1932 lähtien. Näyttelyyn kuuluu yli 200 saksalaisten ja hollantilaisten taiteilijoiden maalausta sekä koriste-esineitä ja historiallisia metsästysaseita.[1] Sitä hallinnoi nykyisin Stiftung Preußische Schlösser und Gärten Berlin-Brandenburg -niminen säätiö.

Lähteet

  1. ↑ a b Edelgard Abenstein & Jeannine Fiedler: Taide & Arkkitehtuuri: Berliini (suom. Pirkko Roinila), s. 390–391. Tandem Verlag (h. f. ullmann) 2009. Alkuteos Kunst & Architektur Berlin.

Aiheesta muualla