Jakob August Estlander

Tässä artikkelissa tutkimme vaikutusta, joka Jakob August Estlander:llä on ollut nyky-yhteiskuntaan. Jakob August Estlander on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe nykymaailmassa, ja se on herättänyt laajaa keskustelua ja useita seurauksia eri aloilla. Vuosien varrella olemme voineet havaita, kuinka Jakob August Estlander on syvästi leimannut tapaamme elää, ajatella ja suhtautua ympäristöömme. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme Jakob August Estlander:n monia puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen tavoitteenaan ymmärtää sen todellinen laajuus ja merkitys.

Jakob August Estlander.

Jakob August Estlander (24. joulukuuta 1831 Lapväärtti – 4. maaliskuuta 1881 Messina, Sisilia, Italia[1]) oli suomalainen lääkäri ja kirurgi. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1858 ja väitteli 1859. Hän oli kirurgian ja topografisen anatomian professori vuodesta 1860. Hän pyrki kehittämään kirurgian opetusta ajanmukaiseksi. Estlanderin tieteellinen maine perustuu julkaisuun Resektion af refben vid kroniskt empyem (1879), jossa hän esitti uuden leikkaustavan, jolla aiemmin parantumattomana pidetty krooninen märkivän keuhkopussintulehduksen aiheuttama tila saadaan paranemaan.[1]

Estlander oli myös yhteiskunnallisesti aktiivi. Hän oli Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 1879–1880, Helsingfors Dagbladin perustajia, vakuutusyhtiö Kalevan perustajia ja yhtiön ylilääkäri 1874–1881.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 1134

Aiheesta muualla