Jalkakäytävä
Tässä artikkelissa tutkimme Jalkakäytävä:n aihetta perusteellisesti analysoimalla sen alkuperää, kehitystä, merkitystä nykyään ja mahdollista tulevaa kehitystä. Jalkakäytävä on eri alueilla laajasti käsitelty ja tutkittu aihe, joka herättää akateemikkojen, tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön kiinnostusta. Kautta historian Jalkakäytävä on ollut ratkaisevassa roolissa eri yhteyksissä ja vaikuttanut merkittävästi yhteiskuntaan, kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään. Kattavan analyysin avulla käsittelemme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, joita on käytetty Jalkakäytävä:n ymmärtämiseen, sekä sen tällä hetkellä aiheuttamia seurauksia ja haasteita. Tällä artikkelilla pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen Jalkakäytävä:stä ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan, edistäen rakentavaa ja rikastuttavaa keskustelua tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Jalkakäytävä on jalankulkijoille varattu alue esimerkiksi tien tai kadun laidassa. Taajamissa se on tavallisesti hieman korkeammalla kuin ajorata, josta se yleensä on erotettu reunakiveyksellä. Taajamien ulkopuolella maantien vierellä kulkee usein yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä.
Jos jalkakäytävää ei ole, jalankulkijan on käytettävä piennarta, pyörätien reunaa tai ajoradan reunaa. Tien ylittämistä varten jalankulkijoille merkitään suojateitä.
Esimerkiksi Suomen lain mukaan jalkakäytävällä saa taluttaa polkupyörää tai mopoa, ellei siitä voi aiheutua huomattavaa haittaa muille jalankulkijoille.[1] Alle 12-vuotiaat lapset voivat kuljettaa (=ajaa) polkupyörää jalkakäytävällä, mutta eivät saa aiheuttaa kohtuutonta häiriötä jalankululle.[2]
Suomessa polkupyörän ja mopon saa pysäköidä jalkakäytävälle. Muunkin ajoneuvon saa erityistä varovaisuutta noudattaen pysäyttää lyhyeksi ajaksi jalkakäytävälle ja pyörätielle ajoneuvoon nousemista, siitä poistumista, sen kuormaamista tai kuorman purkamista varten, milloin läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa ja pysäyttämiseen on pakottavia syitä. Pysäytetty ajoneuvo ei kuitenkaan saa kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä ja pyörätiellä kulkemista. Kuljettajan onkin pysyteltävä ajoneuvonsa läheisyydessä ja tarvittaessa siirrettävä ajoneuvo paikkaan, jossa se ei häiritse muuta liikennettä.[3]
-
Jalkakäytävä Siegenin kaupungissa Saksassa. -
Jalkakäytävä kummallakin puolella tietä Pompejissa. -
Kapea jalkakäytävä Greenwich Villagessa, New Yorkissa.
Lähteet
- ↑ Tieliikennelaki (Arkistoitu – Internet Archive) 40 §, (267/1981)
- ↑ Tieliikennelaki (Arkistoitu – Internet Archive) 8 §, (267/1981)
- ↑ Tieliikennelaki (Arkistoitu – Internet Archive) 27 §, (267/1981)
Aiheesta muualla
