James Gordon Bennett vanhempi

Tässä artikkelissa tutkimme James Gordon Bennett vanhempi:tä, aihetta, joka on viime vuosina kiinnittänyt sekä tutkijoiden, asiantuntijoiden että harrastajien huomion. James Gordon Bennett vanhempi on osoittautunut monimutkaiseksi ja monitahoiseksi aiheeksi, joka sisältää monenlaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja. James Gordon Bennett vanhempi on ollut keskustelun ja keskustelun kohteena eri piireissä ja tieteenaloilla yhteiskunnallisista vaikutuksistaan ​​sen merkitykseen tieteen alalla. Näillä sivuilla perehdymme James Gordon Bennett vanhempi:n eri puoliin ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Toivomme voivamme tarjota lukijoillemme kattavan ja rikastuttavan käsityksen tästä kiehtovasta aiheesta.

Sanomalehtikustantaja James Gordon Bennett vanhempi.

James Gordon Bennett (1. syyskuuta 1795 Skotlanti – 1. kesäkuuta 1872) oli sanomalehtikustantaja, joka perusti The New York Heraldin ja toimi sen päätoimittajana. Hän oli merkittävä hahmo Yhdysvaltojen sanomalehtihistoriassa, sillä hän vaikutti sanomalehdistön kehittymiseen nykyaikaiseksi.[1]

Bennett syntyi Skotlannissa köyhään maanviljelijäperheeseen. Hän siirtyi Yhdysvaltoihin 1819. Hän työskenteli monissa lehtiyhtiöissä ja perusti useita lehtiä ennen kuin Herald vihdoin 1835 sai alkunsa. Huhtikuussa 1836 hän järkytti lukijoita julkaisemalla etusivun jutun prostituoidun murhasta, ja jutun yhteydessä oli sanomalehtihistorian ensimmäinen haastattelu. Hän hyödynsi lehden teossa monipuolisesti aikansa tekniikkaa esimerkiksi lisäämällä kuvia puupiirrostekniikan avulla. Hän pyrki tuottamaan lehden edullisesti, jotta se pystyttiin myymään katukaupassa halvalla. Näin syntyi nimitys pennyn lehdet[1].

Vuonna 1866 hän siirsi vastuun lehdestä pojalleen James Gordon Bennett nuoremmalle. Tällöinn lehti oli levikiltään Yhdysvaltojen suurin. Nuoremman Bennettin aikana lehti alkoi hiipua, ja hänen kuolemansa jälkeen se yhdistettiin arkkiviholliseensa New York Tribuneen.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 675. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2