Jan-Carl Raspe

Nykymaailmassa Jan-Carl Raspe on aihe, joka on saanut suuren merkityksen eri alueilla. Toimialasta, ammatista tai henkilökohtaisista kiinnostuksen kohteista riippumatta Jan-Carl Raspe on kiinnittänyt laajan yleisön huomion. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia täysin Jan-Carl Raspe:n vaikutusta elämäämme ja yhteiskuntaamme yleensä. Kattavan analyysin ja asiaankuuluvien tietojen esittämisen avulla se on tarkoitettu antamaan yksityiskohtainen näkemys tästä aiheesta, jotta lukijat ymmärtävät paremmin sen merkityksen ja seuraukset nykymaailmassa.

Punaisen armeijakunnan tunnus.
Andreas Baaderin, Gudrun Ensslinin ja Jan Carl Raspen hauta.

Jan-Carl Raspe (s. 24. heinäkuuta 1944 Seefeld in Tirol – k. 18. lokakuuta 1977 Stuttgart) oli Punaisen armeijakunnan (RAF) keskeisiä toimijoita.

Kemiaa ja sosiologiaa opiskellut Raspe liittyi Punaiseen armeijakuntaan 1971. Hänet pidätettiin 1. kesäkuuta 1972 yhdessä Andreas Baaderin ja Holger Meinsin kanssa.

Raspe kuoli ilmeisesti ammuttuaan itseään pistoolilla päähän samana yönä, jona myös Andreas Baader ja Gudrun Ensslin tekivät itsemurhan Stammheimin vankila‎n eristysosastolla.[1]

Viranomaisten mukaan asianajajat olivat salakuljettaneet vangeille ampuma-aseet ja Ensslinin käyttämän veitsen.[1] Kyseiset asianajajat kostivat tämän epäilyn julkistamisen kertomalla lehdistölle, että heidän mielestään kyseessä olivat murhat eivätkä itsemurhat.

Lähteet

  1. ↑ a b Torsten Weper: Itsemurha vai murha. Tieteen Kuvalehti Historia, 2009, nro 6, s. 5. Oslo: Bonnier. ISSN 0806-5209