Jana (joki)
Tässä artikkelissa aiomme käsitellä Jana (joki)-ongelmaa eri näkökulmista, jotta voimme tarjota kattavan ja täydellisen näkemyksen tästä asiasta. Tutustumme sen historiaan, sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa, sen ympärillä esiintyneisiin edistysaskeliin ja haasteisiin sekä asiantuntijoiden ja mielipidejohtajien mielipiteitä aiheesta. Jana (joki) on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri alueilla, joten sen ymmärtämiseen ja analysointiin on tärkeää syventyä laajemman ja rikastuttavan näkemyksen saamiseksi. Tämän artikkelin avulla aiomme tarjota yksityiskohtaisen ja tiukan lähestymistavan Jana (joki):een, tarkoituksenamme edistää tietämystä ja pohdintaa tästä aiheesta.
| Jana, Djaaŋy | |
|---|---|
 |
|
| Alkulähde | Verhojanskvuoristo |
| Laskupaikka | Laptevinmeri |
| Maat | Venäjä |
| Pituus | 872[1] km |
| Valuma-alue | 238 000 km² |
Jana (ven. Яна, jak. Дьааҥы, Djaaŋy) on 872 kilometriä pitkä joki Sahan tasavallassa, Itä-Siperiassa. Joen valuma-alue on 238 000 neliökilometriä.[1]
Joki saa alkunsa Verhojanskvuoristosta ja laskee lopulta laajan suistoalueen kautta Pohjoiseen jäämereen. Virtaama vaihtelee 1 030 m/s3–18 300 m3/s välillä (alajuoksun mittauspisteessä 157 km suuaukolta).[2] Siperian jokien sarjassa Jana sijaitsee läntisen Lenan ja itäpuolisen Indigirkan välissä.