Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Jani Klinga, ongelma, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Sen alkuperästä sen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa, syvennymme sen eri puoliin ymmärtääksemme sen merkityksen ja vaikutuksen eri alueilla. Jani Klinga on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta sen merkityksen vuoksi arkielämässä, ja tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti sen vaikutuksia eri yhteyksissä. Valmistaudu astumaan Jani Klinga:n jännittävään maailmaan ja löydä kaikki, mitä tällä teemalla on tarjota!
Jani Klinga (s. 2. kesäkuuta 1975 Lahti)[1] on suomalainen uransa lopettanut mäkihyppääjä ja nykyisin yhdistetyn ja mäkihypyn valmentaja.
Klinga harrasti nuorena yhdistettyä ja vaihtoi siitä mäkihypyn puolelle. Mäkihypyssä hän voitti kolme Suomen mestaruutta joukkuekilpailussa ja yhden henkilökohtaisen pronssin. Mäkihypyn maailmancupissa Klinga kilpaili kausina 1994–1995 (8 pistettä) ja 1995–1996 (20 pistettä). Klinga lopetti hyppäämisen, koska ei mielestään menestynyt tarpeeksi. Urheilijan uran jälkeen Klinga suoritti liikunnanohjaajan tutkinnon Vierumäen urheiluopistolla.
Klinga valmensi vuosina 2000–2004 Suomen mäkihypyn B-maajoukkuetta, minkä jälkeen hän siirtyi valmentamaan Suomen yhdistetyn A-maajoukkuetta. Yhdistetyn päävalmentajan tehtävässä hän lopetti keväällä 2006 ja siirtyi Japaniin Team Tsuchiyan mäkihypyn ja yhdistetyn valmentajaksi. Marraskuussa 2013 hän aloitti Suomessa mäkihypyn Continental Cup -joukkueen valmentajana[2] ja hän toimi vuosina 2014–2017 Suomen mäkihypyn A-maajoukkueen päävalmentajana[3] ja vuoden 2020 huhtikuusta Kiinan miesten maajoukkueen valmentajana.[4]
Klinga on Suomen Hiihtoliiton entisen toimitusjohtajan Esa Klingan poika ja toimittaja-juontaja Ville Klingan nuorempi veli.[5]