Nykymaailmassa Janika-myrsky on aihe, joka herättää kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Olipa kyse politiikasta, kulttuurista, tieteestä tai millä tahansa muulla alalla, Janika-myrsky on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Kautta historian Janika-myrsky on ollut ratkaisevassa roolissa yhteiskunnassa ja se on merkinnyt merkittäviä virstanpylväitä ja muutoksia. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Janika-myrsky:een ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta nykymaailmassa.
Janika-myrsky oli Suomea 15. marraskuuta 2001 koetellut myrsky. Sen aikana kovin 10 minuutin keskituulen nopeus oli 30 m/s, joka mitattiin Rauman Kylmäpihlajassa. Järvialueilla voimakkain keskituulen nopeus vaihteli 21–22 m/s:n välillä. Ilmatieteen laitoksen mukaan vastaavaa tuulennopeutta oli ennen Janikaa havaittu maa-alueilla elokuussa 1959.[1]
Eniten tuhoa myrsky aiheutti Pirkanmaalla, Hämeessä, Itä-Hämeessä ja Uudellamaalla.[2] Myrsky vaati ainakin yhden kuolonuhrin, kun Keskustapuolueen kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän poika kuoli.[3] Janika-myrsky ja aiemmin marraskuussa myrskynnyt Pyry-myrsky aiheuttivat yhdessä noin 7,3 miljoonan kuutiometrin puustotuhot[4].