Nykyään Janne Hakulinen on aihe, joka on noussut ajankohtaiseksi yhteiskunnan eri alueilla. Sen vaikutus ulottuu henkilökohtaisesta liike-elämään, mukaan lukien politiikka ja kulttuuri. Vuosien varrella Janne Hakulinen on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ja synnyttänyt merkittäviä keskusteluja, tutkimusta ja muutoksia. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Janne Hakulinen:n vaikutuksia, analysoimme sen eri ulottuvuuksia ja pohdimme sen merkitystä nykyään. Alkuperäistään sen nykyiseen kehitykseen Janne Hakulinen on edelleen aiheeseen liittyvä keskustelu ja suuren yleisön kiinnostus.
Johan Henrik (Janne Heikki) Viljo Hakulinen (26. syyskuuta 1906 Terijoki – 28. helmikuuta 1979 Helsinki) oli suomalainen sosialidemokraatteihin kuulunut ammattiyhdistysjohtaja ja liikemies. Hän oli 1950-luvulla uranuurtaja ottaessan käyttöön markkinointi- ja mielipidetutkimukset työväenliikkeen piirissä.
Janne Hakulisen vanhemmat olivat kirvesmies, myöhemmin kauppias Heikki Hakulinen ja ompelija Serafiina Lappalainen. Hakulinen liittyi Suomen Sosialidemokraattiseen Puolueeseen (SDP) vuonna 1924 ja työskenteli vuodesta 1930 Suomen Liiketyöntekijäin liiton toimitsijana. Hän toimi liiton sihteerinä 1939–1946 ja puheenjohtajana 1946–1950. Hän oli SAK:n valtuuston jäsenenä vuodesta 1937, SAK:n työvaliokunnan jäsenenä 1942–1952 sekä toimi myös SAK:n tilintarkastajana. Hakulinen johti SDP:ssä 1950-luvun puolivälissä toiminutta ns. keskiluokkatoimikuntaa. Hakulisen toimistossa kokoontui 1950-luvulla korkeat toverit -niminen keskusteluryhmä, johon kuului SDP:n silloisen puheenjohtajan Emil Skogin ympärille ryhmittyneitä poliitikkoja ja ammattiyhdistysjohtajia. Ryhmä perustettiin vastapainoksi puolueessa Väinö Leskisen johdolla toimieelle ns. Bunkkeri-ryhmälle.
Hakulinen perustamia yrityksiä olivat mainostoimisto Yhteismainos, Liikennemainos, Kansan Elokuva, Allotria-filmi, mielipide- ja markkinatutkimuslaitos Psykotyö, Kansan Pika-arpajaiset, Työväentalojen Keskusliike ja Työväentalojen Keskusliitto sekä Ohjelmapalvelu. Nämä kaikki toimivat Työväen Yhteisöjen Keskus -nimisen yrityksen alla, ja yritysryhmää kutsuttiin epävirallisesti ”Jannen konserniksi” tai ”Jannen putiikiksi”. Yritysten omistajiin kuuluivat SAK, TUL, SDP sekä Kulutusosuuskuntien Keskusliitto. Yritysryhmä joutui kuitenkin SDP:n puolueriidan takia vuonna 1962 konkurssiin, jota juristit arvelivat Suomen siihen asti sekavimmaksi puutteellisten kirjanpitojen, omaisuusarvojen liioittelun ja monien yritysten ja yhdistysten mutkikkaiden keskinäisten yhteyksien takia[1].
Tämän jälkeen Hakulinen perusti Ohjelma-Apu-nimisen yrityksen, joka välitti SEV-maista taiteilijoita esiintymään Suomeen.
Hakulinen oli Helsingissä SDP:n kaupunginvaltuutettuna 1948–1958, SDP:n opposition kaupunginvaltuutettuna 1959 ja TPSL:n kaupunginvaltuutettuna 1959–1968. Syksyllä 1955 Hakulinen oli mukana tekemässä aloitetta metron rakentamisesta Helsinkiin.
Hakulinen kuoli Helsingin lentoasemalla ollessaan palaamassa matkalta.