Tänään haluamme kiinnittää huomiomme Jari Turunen:een, aiheeseen, joka on viime aikoina herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen ja uteliaisuuden. Jari Turunen on laaja ja merkityksellinen eri aloilla, ja se on herättänyt suurta keskustelua ja on herättänyt lukemattomia ristiriitaisia mielipiteitä. Yhteiskuntavaikutuksestaan jokapäiväiseen elämään Jari Turunen on osoittautunut erittäin tärkeäksi ja merkitykselliseksi aiheeksi. Tässä artikkelissa yritämme syventää Jari Turunen:n monimutkaisuutta ja monimuotoisuutta, tutkia sen eri puolia ja tarjota kattavamman kuvan siitä, miksi Jari Turunen ansaitsee huomion ja analyysin, jonka annamme alla.
Jari Turunen | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 25. helmikuuta 1961 Kerimäki |
Kuollut | 9. toukokuuta 2023 (62 vuotta) Joensuu |
Kansalaisuus | Suomi |
Ammatti | fysiikan professori, akatemiaprofessori (2005–2010)[1] |
Koulutus ja ura | |
Instituutti | Itä-Suomen yliopisto (Joensuun yliopisto) |
Aiheesta muualla | |
Kotisivu | |
|
Jari Turunen (25. helmikuuta 1961 Kerimäki – 9. toukokuuta 2023 Joensuu[2]) oli suomalainen fyysikko. Hän oli fysiikan professori Itä-Suomen yliopiston Joensuun toimipisteessä (aiempi Joensuun yliopisto). Hän oli akatemiaprofessori kaudella 2005–2010.[1]
Jari Turunen suoritti perustutkintonsa 1980-luvulla ja valmistui tekniikan tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta (nyk. Aalto-yliopisto) osittain koherentti optiikka aihepiirinään. Väitöskirjan jälkeisiä opintoja ja tutkimustyötä hän teki Tsinghua-yliopistossa Pekingissä ja 1990–1993 Edinburghin Heriot-Watt-yliopistossa. Tämän jälkeen hän toimi vuoden Teknillisessä korkeakoulussa. Vuonna 1994 hänet nimitettiin optoelektroniikan professoriksi Joensuun yliopistoon, missä hän perusti mikro-optiikan tutkimusryhmän. Vuodesta 2000 lähtien hän toimi saman yliopiston fysiikan professorina. Suomen Akatemian akatemiaprofessorina hän toimi kauden 2005–2010.[3]
Professori Turunen julkaisi noin 250 vertaisarvioitua artikkelia tai kokouspaperia tutkimusalueeltaan. Hän toimi monissa tieteellisissä luottamustehtävissä. Hän oli Euroopan optisen seuran (EOS, European Optical Society) Fellow. Vuonna 2000 hänelle myönnettiin Suomalaisen Tiedeakatemian ensimmäinen Väisälän fysiikan palkinto.[3][4]