Aihe Jean-Philippe Leguellec on aihe, joka on herättänyt paljon kiinnostusta viime aikoina. Jean-Philippe Leguellec on yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai eri sektoreiden vaikutusten vuoksi aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Tässä artikkelissa tutkimme Jean-Philippe Leguellec:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Analysoimme sen vaikutusta eri alueilla ja esitämme asiaan erilaisia näkökulmia. Epäilemättä Jean-Philippe Leguellec on kiehtova aihe, joka ansaitsee tutkimisen perusteellisesti.
Jean-Philippe Leguellec (s. 31. heinäkuuta 1985 Kingston, Ontario) on kanadalainen uransa lopettanut ampumahiihtäjä.[1]
Leguellec aloitti kilpailemisen vuonna 1999 ja liittyi maajoukkueeseen vuonna 2003. Hän sai huomattavaa menestystä nuorten MM-kilpailuista Haute Mauriennesta vuonna 2004 voittaessaan kultaa pikakilpailussa sekä hopeaa takaa-ajossa ja viestissä. Hän sai nuorten MM-kilpailuissa lisäksi pronssia viestissä Kontiolahdella 2005 ja pikakilpailussa Presque Islessa 2006.[1]
Leguellec osallistui Torinon olympialaisissa 2006 kahdelle matkalle, 20 kilometrin henkilökohtaiseen kilpailuun ja 10 kilometrin sprinttiin. Vuoden 2010 talviolympialaisissa Vancouverissa hän sijoittui sprintissä kuudenneksi.[1] Vancouverin olympialaisten takaa-ajokilpailussa toimitsijat päästivät hänet vahingossa matkaan puoli minuuttia liian aikaisin, ja tuo aika lisättiin hänen loppuaikaansa; vaikka hän tuli maaliin viidentenä, putosi hän lisäyksen jälkeen lopputuloksissa 11:nneksi.[2] Nové Měston MM-kilpailuissa 2013 hän sijoittui normaalimatkalla kymmenenneksi. Sotšin olympialaisissa 2014 hän sijoittui sprintissä viidenneksi, mikä on hänen paras sijoituksensa arvokilpailujen henkilökohtaisilla matkoilla, ja yhteislähtökilpailussa kymmenenneksi.[1]
Leguellecin paras maailmancup-kausi on ollut 2009–2010, jolloin hänen sijoituksensa lopullisissa pisteissä oli 30:s. Kaudella 2008–2009 hän sijoittui ensimmäistä kertaa kymmenen parhaan joukkoon: kahdeksanneksi Hochfilzenin ja seitsemänneksi Antholz-Anterselvan takaa-ajokilpailuissa. Hän saavutti ensimmäisen maailmancup-voittonsa Östersundin sprinttikilpailussa kaudella 2012–2013. Sitä ennen hänen paras maailmancup-sijoituksensa oli Vancouverin olympialaisten kuutostila. [1]