Jean Baptiste Joseph Fourier

Tässä artikkelissa Jean Baptiste Joseph Fourier:n aihetta käsitellään laajasta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta. Analysoidaan Jean Baptiste Joseph Fourier:n vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan sekä sen historiallista merkitystä ja vaikutusta eri alueilla. Lisäksi keskustellaan eri näkökulmista ja esitetään argumentteja Jean Baptiste Joseph Fourier:n puolesta ja vastaan, jotta tästä aiheesta saadaan tasapainoinen ja täydellinen näkemys. Lisäksi tutkitaan Jean Baptiste Joseph Fourier:n tulevaisuuden vaikutuksia ja mahdollisia strategioita sen tehokkaaksi käsittelemiseksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota lukijoille syvä ja rikas käsitys Jean Baptiste Joseph Fourier:stä, jolloin he voivat muodostaa oman mielipiteensä ja osallistua asiasta käytävään tietoiseen keskusteluun.

Jean Baptiste Joseph Fourier
Henkilötiedot
Syntynyt21. maaliskuuta 1768
Auxerre
Kuollut15. toukokuuta 1830 (62 vuotta)
Pariisi
Koulutus ja ura
Tutkinnot École normale supérieure
École polytechnique
Väitöstyön ohjaaja Joseph-Louis Lagrange
Instituutti École normale supérieure
Oppilaat Dirichlet
Giovanni Plana
Claude-Louis Navier
Tutkimusalue matematiikka, fysiikka, historia
Tunnetut työt Fourier'n sarja
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Jean Baptiste Joseph Fourier (21. maaliskuuta 1768 Auxerre – 16. toukokuuta 1830 Pariisi)[1] oli ranskalainen matemaatikko ja fyysikko.[2][3] Fourier'n tärkein teos Théorie analytique de la chaleur (Analyyttinen lämpöteoria) julkaistiin 1822. Sillä oli suuri merkitys lämpöopille ja siinä esitettiin kuuluisat Fourier'n sarjat. Siinä selitetään, miten lämmön johtuminen kiinteässä kappaleessa voidaan laskea päättymättömän matemaattisen sarjan avulla.[4] Matemaattisen fysiikan voidaan katsoa alkaneen edellä mainitun teoksen julkistamisesta.

Fourier osoitti jo kouluikäisenä lahjoja kirjallisuudessa, latinassa ja matematiikassa mutta päätti lähteä benediktiiniluostariin lukemaan papiksi. Hän kamppaili kahden kutsumuksensa välillä, matematiikan ja uskonnon, ja päätti jättää pappisuran sikseen ja alkoi opettaa matematiikkaa entisessä oppilaitoksessaan. Vuonna 1793 politiikasta tuli kolmas intohimo ja hän liittyi paikalliseen vallankumouskomiteaan.[1]

Tammikuussa 1795 Fourier aloitti opinnot Pariisissa École normale supérieuressa opettajinaan Joseph-Louis Lagrange, Pierre-Simon Laplace ja Gaspard Monge. 1798 hän lähti Napoleonin armeijan tieteellisenä neuvonantajana Egyptiin. Hän palasi Ranskaan vuonna 1801, missä hänestä tuli École Polytechniquen analyysin professori. Napoleon lähetti hänet kuitenkin Grenobleen, missä hän johti tienrakennusta, kirjoitti Egyptin historiaa ja siinä sivussa aloitti lämpöopin tutkimukset. Hänen tuloksensa herättivät keskustelua, ja Lagrangen ja Laplacen oli vaikea hyväksyä hänen käyttämiään uudenlaisia matemaattisia menetelmiä.[1]

Napoleonin kaatuminen aiheutti Fourier'lle ongelmia, mutta vuonna 1817 hän pääsi Ranskan tiedeakatemian jäseneksi. Vuonna 1822 hän julkaisi vihdoin palkitun artikkelinsa Théorie analytique de la chaleur.[1]

Fourierin ansioksi on myös luettu, että hän laski, että maapallo olisi kylmempi ilman ilmakehää.[5]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c d Jean Baptiste Joseph Fourier MacTutor. Viitattu 4.12.2014.
  2. ↑ Boyer, Carl B. & Merzbach, Uta C.: Tieteiden kuningatar – Matematiikan historia, osa II, s. 712–715. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1994. ISBN 951-884-158-6
  3. ↑ Lindell, Ismo: Sähkön pitkä historia, s. 142–143. ("Fourier") Helsinki: Otatieto, 2009. ISBN 978-951-672-358-0
  4. ↑ Joseph, Baron Fourier, Encyclopedia Britannica. Viitattu 4.12.2014.
  5. ↑ Wogan, David: Why we know about the greenhouse gas effect Scientific American. Viitattu 17.10.2018.