Jean Guyot

Nykymaailmassa Jean Guyot on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua. Tekniikan ja globalisaation myötä Jean Guyot on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen ja vaikuttaa yhteiskunnan ja jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Politiikkaan ja talouteen kohdistuvasta vaikutuksestaan ​​kulttuuriin ja koulutukseen Jean Guyot on noussut keskeiseksi asiaksi julkisella asialistalla. Tässä artikkelissa tutkimme Jean Guyot:een liittyviä erilaisia ​​näkökulmia ja keskusteluja sekä analysoimme sen merkitystä ja vaikutuksia nykymaailmassa.

Jean Guyotin rintakuva

Jean Guyot (1512 tai n. 1520 Châtelet – 11. maaliskuuta 1588) oli ranskalais-flaamilaisen koulukunnan säveltäjä, runoilija, pappi ja opettaja.[1][2] Hänellä oli keskeinen asema Liègen kaupungin musiikkielämässä 1500-luvulla.[3]

Guyot pääsi Louvainin yliopistoon vuonna 1534. Aikalaisasiakirjan mukaan hän oli kuollessaan 66-vuotias, mistä päätellen hän olisi ollut yliopisto-opintonsa aloittaessaan vasta 12-vuotias. Clément Lyon olettikin syntymävuoden olleen todellisuudessa 1512 eikä 1522. Bénédicte Even-Lassmann puolestaan arvioi Guyotin syntyneen noin vuonna 1520. Guyot aloitti vuonna 1546 työskentelyn Liègen Pyhän Paavalin kirkossa. Hänen ensimmäisinä teoksinaan julkaistiin vuosina 1546 ja 1547 viisi motettia. Julkaisija oli Tielman Susato, joka julkaisi Guyotilta myös useita chansoneita vuosina 1549 ja 1550. Susaton Ecclesiasticarum Cantionum -kirjoihin (1553–1555) sisällytettiin kahdeksan Guyotin motettia. Vuonna 1554 julkaistiin Guyotin latinaksi kirjoittama dialogi Minervalia. Julkaisija oli Jacob Bathen, ja teos oli omistettu Liègen ruhtinaspiispalle Yrjölle.[2]

Guyot siirtyi vuonna 1558 Pyhän Paavalin kirkosta Pyhän Lambertin tuomiokirkkoon. Hän vastasi sen musiikkielämästä ja kuoropoikien koulutuksesta. Vuonna 1563 Guyot muutti Wieniin keisarinhovin kuoromestariksi[1]. Antonio Gardano kustansi hänen siellä säveltämiään teoksia. Wienissä Guyot alkoi säveltää motetteja kuudelle, kahdeksalle ja kerran jopa kahdelletoista äänelle; hänen aiemmat motettinsa olivat olleet enintään viisiäänisiä. Lisäksi Guyot sävelsi samoihin aikoihin ainoan säilyneen messunsa (Missa Amour au cœur). Se perustuu Jacob Clemens non Papan chansoniin. Ferdinand I Habsburg kuoli 25. heinäkuuta 1564.[2] Guyot palasi Liègeen ja jatkoi työskentelyä siellä. Hän sävelsi Te Deumin vuonna 1575.[1] Guyotin oppilaisiin kuului Jean de Chaynée.[2]

Guyotin tyyli säveltäjänä oli tyypillinen Josquin Desprez’n ajan jälkeiselle sukupolvelle.[2] Hänen musiikkiaan on levyttänyt kokoonpano Cinquecento.[3][2]

Lähteet

  1. ↑ a b c Cees Wagemakers, Jean Guyot de Châtelet Donemus 2017, viitattu 28.10.2024 (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f David Gostick, Guyot, Jean Hyperion Records 2017, viitattu 28.10.2024 (englanniksi)
  3. ↑ a b Ville Komppa, "Jean Guyot, alias Castileti, tunnettu läpi Hapsburgien imperiumin" Yle 2.6.2017, viitattu 28.10.2024