Jeisk

Tässä artikkelissa tutkimme vaikutusta, joka Jeisk:llä on ollut yhteiskunnan eri alueilla. Jeisk on nykyään erittäin tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja yleisen mielipiteen huomion. Kautta historian Jeisk:llä on ollut keskeinen rooli elämämme ja tavan, jolla näemme ympäröivän maailman, muokkaamisessa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme, kuinka Jeisk on vaikuttanut kulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja muihin yhteiskunnan osa-alueisiin, sekä sen vaikutuksia tulevaisuuteen. Tutkimalla erilaisia ​​näkökulmia ja todisteita toivomme valaisevamme tätä relevanttia aihetta ja rohkaisemaan kriittistä pohdintaa sen nykyisestä ja tulevasta vaikutuksesta.

Jeisk
Ейск
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna
Krasnodarin aluepiiri Venäjällä, alla kaupungin sijainti aluepiirissä
Krasnodarin aluepiiri Venäjällä, alla kaupungin sijainti aluepiirissä

Jeisk

Koordinaatit: 46.7118°N, 38.2726°E

Valtio Venäjä
Subjekti Krasnodarin aluepiiri
Väkiluku (2010) 87 769[1]
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Postinumero 353680- 353691[2]
Suuntanumero(t) +7 86132[3]









Jeisk (ven. Ейск) on satamakaupunki Asovanmeren rannalla Krasnodarin aluepiirissä Etelä-Venäjällä.[4] Kaupunki on Jeiskin piirin hallinnollinen keskus. Vuonna 2010 kaupungin asukasluku oli 87 769.[1]

Jeiskin rautatieasema.
Jeiskin satama.
Jeiskin lentoasema.

Jeisk sijaitsee Asovanmeren itäosaan työntyvän Taganroginlahden etelärannalla Jejan särkkäniemen tyvellä, Jejajoen estuaarilaguunin suulla.

Kaupungin perusti vuonna 1848 ruhtinas Mihail Vorontsov Venäjän keisarin määräyksestä.

Jeiskin ilmasto on leuto, tammikuun keskilämpötila on noin −4 °C. Kesät ovat lämpimät, heinäkuussa keskimäärin 24 °C. Vuotuinen sademäärä on keskimäärin 450 mm.

Jeisk tunnetaan lisksi kylpylöistään sekä niiden kivennäisvesistään ja lääkinnällisesti käytetystä mudasta. Venäjä on markkinoinut kaupunkia turistien lomakohteena.

Kaupungissa on kalateollisuutta, kauppasatama (Jelskin satama) sekä sotilas- ja siviili-ilmailun yhteisesti käyttämä Jeiskin lentoasema (Jeiskin lentotukikohta).

Lähteet

  1. ↑ a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 7.8.2012. (venäjäksi)
  2. ↑ Krasnodarski krai: Potštovnyje indeksy ruspostindex.ru. Viitattu 7.8.2012. (venäjäksi)
  3. ↑ Krasnodarski krai: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Viitattu 7.8.2012. (venäjäksi)
  4. ↑ Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)

Aiheesta muualla