Nykyään Jelena Bonner on aihe kaikkien huulilla. Jelena Bonner:stä on tullut tutkijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön kiinnostava kohde joko historiallisen merkityksensä, yhteiskuntavaikutuksensa tai nykymaailmassa vallitsevan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme tätä aihetta perusteellisesti eri näkökulmista analysoimalla sen alkuperää, kehitystä ja seurauksia eri alueilla. Lisäksi yritämme tarjota täydellisen ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen Jelena Bonner:stä, jossa käsitellään sekä sen myönteisiä että negatiivisia puolia. Jelena Bonner on epäilemättä kiehtova aihe, joka herättää uteliaisuutta monissa, ja olemme varmoja, että tässä esittelemämme tiedot kiinnostavat lukijoitamme suuresti.
Jelena Bonner (ven. Елена Боннэр, syntyään Lusik Georgievna Alikhanova[1] 15. helmikuuta 1923 Turkmenistan[2] – 18. kesäkuuta 2011 Boston, Massachusetts, Yhdysvallat) oli venäläinen ihmisoikeusaktivisti, joka tunnetaan myös rauhannobelisti Andrei Saharovin (1921–1989) vaimona. Hän jatkoi mielipideoppositiossa myös Vladimir Putinin valtakaudella arvostellen tätä voimakkaasti[2] ja syyttäen tätä uudenaikaisen stalinismin synnyttämisestä nyky-Venäjälle. Bonner vastusti myös Tšetšenian sotaa.
Kun Saharoville myönnettiin 1975 Nobelin rauhanpalkinto, mutta neuvostojohto asetti hänet matkustuskieltoon, Bonner otti palkinnon vastaan Oslossa Saharovin puolesta.[3] Bonner oli pidätettynä 1984 syytettynä miehensä auttamisesta yhteydenpidossa länteen.[2]
Pettymys Venäjän tilanteeseen sai Bonnerin muuttamaan Yhdysvaltoihin, jossa hän kuoli sydänleikkauksen jälkeen[3] 88-vuotiaana Bostonissa kesäkuussa 2011. Hänet tuhkattiin ja uurna haudattiin Moskovaan Vostrjakovon hautausmaalle Saharovin viereen.[4]
Miehensä ohella Bonner kirjoitti muitelmiaan. Häneltä on suomennettu kaksi omaelämäkerrallista teosta: Yhdessä yksin (1991) sekä Äitejä ja tyttäriä (1993). [5]
Muistelmissaan hän kertoo ajasta 1930-1980-lukujen Neuvostoliitossa: mm. puolue-eliitin elämästä, vanhempiensa pidätyksistä ja leirituomioista Hänen elämästään kerrotaan myös Andrei Saharovin muistelmissa.