Tässä artikkelissa Jerry Rawlings:stä tutkimme erilaisia näkökulmia ja näkökulmia tähän laajaan ja merkitykselliseen aiheeseen nyky-yhteiskunnassa. Sen alkuperästä ja evoluutiosta sen vaikutuksiin arkielämän eri osa-alueilla perehdymme yksityiskohtaiseen analyysiin, jonka avulla voimme ymmärtää paremmin Jerry Rawlings:n sisältämiä useita ulottuvuuksia. Pyrimme tutkimuksen ja pohdinnan avulla valaisemaan näkökohtia, jotka ovat vähän tunnettuja tai joista keskustellaan, rikastaaksemme ymmärrystämme Jerry Rawlings:stä ja sen vaikutuksista nykymaailmaan.
Jerry John Rawlings | |
---|---|
![]() Jerry Rawlings vuonna 2019. |
|
![]() |
|
Seuraaja | John Kufuor |
![]() |
|
Edeltäjä | Hilla Limann |
Seuraaja | Jerry John Rawlings |
![]() |
|
Edeltäjä | Fred Akuffo |
Seuraaja | Hilla Limann |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 22. kesäkuuta 1947![]() |
Kuollut | 12. marraskuuta 2020 (73 vuotta)![]() |
Ammatti | Hävittäjälentäjä |
Puoliso | Nana Konadu Agyeman-Rawlings |
Tiedot | |
Puolue | National Democratic Congress |
Uskonto | Katolinen |
|
Jerry John Rawlings (syntyjään Jeremiah Rawlings John, 22. kesäkuuta 1947 Accra, Brittiläinen Kultarannikko – 12. marraskuuta 2020[1] Accra, Ghana) oli ghanalainen poliitikko. Hän johti Ghanaa yli kaksi vuosikymmentä, ensin sotilasjohtajana ja sitten presidenttinä. Rawlings nousi kaksi kertaa valtaan sotilasvallankaappauksen turvin vuosina 1979 ja 1981, ja kahdesti hän voitti presidentinvaalit.
Rawlingsin äiti on ghanalainen Victoria Agbotui ja isäksi on sanottu skotlantilaista James Ramsay Johnia.
Ilmavoimien luutnanttina Jerry Rawlings johti vallankaappausyritystä Ghanassa 15. toukokuuta 1979, mutta yritys epäonnistui. Rawlings ja kuusi muuta miestä pidätettiin. Avoimessa oikeuskäsittelyssä Rawlingsin suosio armeijan ja kansan keskuudessa kasvoi, kun hän arvosteli silloista korruptoitunutta hallintoa SMC:tä ja otti itselleen täyden vastuun vallankaappauksesta. Hän pyysi vapauttamaan muut pidätetyt, mutta hän itse oli valmis kuolemaan uskomansa asian puolesta. Heidän oikeuskäsittelynsä oli vielä kesken, kun 4. kesäkuuta 1979 ryhmä aliupseereita ja nuoria upseereita Ghanan armeijasta vapautti Rawlingsin vankilasta ja teki onnistuneen vallankaappauksen Ghanassa. Muodostettiin Asevoimien vallankumousneuvosto (Armed Forces Revolutionary Council, AFRC) puheenjohtajanaan Jerry Rawlings hallitsemaan Ghanaa. Salaisen oikeudenkäynnin jälkeen AFRC teloitti kahdeksan armeijan korkea-arvoista upseeria, joista kolme oli entisiä Ghanan sotilashallitsijoita; prikaatikenraali Akwasi Afrifa, kenraali Ignatius Kutu Acheampong ja kenraaliluutnantti Fred Akuffo. [2][3]
Ghanassa järjestettiin 18. kesäkuuta jo syrjäytetyn hallituksen päättämät yleiset presidentin- ja parlamenttivaalit, joissa voittajiksi tulivat Hilla Limann ja People's National Party. Syyskuussa 1979 AFRC luovutti vallan vaalit voittaneelle siviilihallinnolle.[4]
Kaksi vuotta myöhemmin 31. joulukuuta 1981 Rawlings kaappasi jälleen vallan Ghanassa. Perustuslaki kumottiin ja poliittiset puolueet kiellettiin. Rawlingsin johtama People's National Defence Council (PNDC) muodostettiin johtamaan Ghanaa.
Uusi perustuslaki hyväksyttiin vasta vuonna 1992. Rawlings voitti lokakuussa pidetyt presidentinvaalit saatuaan 58 prosenttia äänistä[5]. PNDC:stä muodostettiin poliittinen National Democratic Congress (NDC) -puolue, joka voitti joulukuussa 1992 pidetyt vaalit. NDC ja Rawlings voittivat myös vuoden 1996 vaalit. Vuoden 2000 vaaleihin Rawlings ei enää voinut osallistua, koska presidenttikaudet oli perustuslaissa rajoitettu kahteen.
Boafo-Arthur, Kwame et al. (toim. Southall, Roger & Melber, Henning): ”Chapter 11: Rawlings’ former presidency: a threat to democracy in Ghana?”, Legacies of Power: leadership change and former presidents in African politics. HSRC Press, 2006. ISBN 0796921202 Teoksen verkkoversio (Free Download – Chapter 11) (PDF) Viitattu 13.8.2010. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
Commonwealth realm (1957–1960) | Elisabeth II |
---|---|
Ensimmäinen tasavalta (1960–1966) | Kwame Nkrumah |
Sotilasjuntta (1966–1969) | |
Toinen tasavalta (1969–1972) | |
Sotilasjuntta (1972–1979) | |
Kolmas tasavalta (1979–1981) | Hilla Limann |
Sotilasjuntta (1981–1993) | Jerry Rawlings |
Neljäs tasavalta (vuodesta 1993) |