Tämä artikkeli käsittelee aihetta Joensuun taidemuseo, josta on tullut tärkeä eri alueilla ja yhteyksissä. Ilmestymisestään lähtien Joensuun taidemuseo on vaikutuksensa ja taustansa ansiosta herättänyt kiinnostusta ja uteliaisuutta laajassa yleisössä. Vuosien varrella Joensuun taidemuseo on synnyttänyt keskusteluja, tutkimusta ja monia näkökulmia, jotka ovat auttaneet rikastuttamaan tietoa tästä aiheesta. Siksi on olennaista tutkia perusteellisesti Joensuun taidemuseo:een liittyviä eri näkökohtia sekä sen vaikutuksia ja vaikutuksia nykyiseen yhteiskuntaan. Yksityiskohtaisen ja kriittisen analyysin avulla tavoitteena on tarjota täydellinen ja päivitetty näkemys Joensuun taidemuseo:stä, jonka tavoitteena on edistää tietoista ja rakentavaa pohdintaa tästä ilmiöstä.
Joensuun taidemuseo | |
---|---|
![]() Joensuun taidemuseo torille päin |
|
Tyyppi | Taidemuseo, alueellinen vastuumuseo |
Sijainti | Kirkkokatu 23, 80100 Joensuu[1] |
Perustettu | 1962 |
Johtaja | Tarja Raninen-Siiskonen[3] |
Kotisivut |
www |
Koordinaatit | |
|
Joensuun taidemuseo Onni on Joensuun kaupungin ylläpitämä alueellinen vastuumuseo. Taidemuseo on perustettu 1962, ja se hoitaa ja pitää näytteillä lahjoituskokoelmiin ja omien hankintojen kautta muodostettuun kokoelmaan kuuluvia teoksia. Perusnäyttelyn ohessa museo järjestää vuosittain kotimaisen ja ulkomaisen taiteen näyttelyitä.
Taidemuseon alkuna oli Olavi Turtiaisen testamentilla Joensuun kaupungille lahjoittama taidekokoelma. Taidemuseo perustettiin lahjoituksen ansiosta, ja sen jälkeen kokoelmia täydensi myös Arla Cederbergin kokoelma sekä Onni Okkosen taidekokoelma kirjastoineen ja arkistoineen.
Taidemuseo sijaitsi aiemmin entisissä tyttölyseon tiloissa Rantakadulla. Nykyinen museorakennus on kaupungin keskustassa Kirkkokadulla sijaitseva entinen Joensuun lyseo, joka on tyyliltään uusrenessanssia ja valmistunut 1894. Sen on suunnitellut arkkitehti Theodor Decker. Koulun siirryttyä muualle rakennus remontoitiin ja se avattiin museon käyttöön 29. marraskuuta 1981.[5]
Taidemuseo suljettiin remontin takia syksyllä 2024 ja avataan uudestaan vuonna 2026. [6]
Kokoelmissa vanhimmat esineet ovat 3000 vuoden takaa. Kokonaisuuksina ovat esillä muun muassa antiikin taide, Kiinan taide, 1800-luvun suomalainen maalaustaide, renessanssin madonnat ja suomalaiset ikonit. Yleisön suosikkeja ovat esimerkiksi Albert Edelfeltin Pariisitar (Virginie) ja Magnus Enckellin Narkissos. Onni Okkosen antiikin kokoelmassa on kreikkalaista, etruskilaista ja hellenistisen kauden roomalaista esineistöä. Olavi Turtiaisen kokoelmassa on muun muassa Tapani Raittilan ja Helge Dahlmanin taiteen kokonaisuudet. Madonna-huoneessa on esillä katoliseen kulttuuripiiriin kuuluvaa taidetta.
Taidemuseo teki 2007 lahjoitussopimuksen Carl-Johan af Forsellesin kanssa tämän noin 400 teosta käsittävän nykytaiteen kokoelman lahjoittamisesta. Kokoelman pohjalta toteutettiin näyttely vuonna 2008.