Johan Antero Cederberg

Tässä artikkelissa puhumme Johan Antero Cederberg:stä, joka on erittäin tärkeä aihe tänään. Johan Antero Cederberg on monimutkainen aihe, joka kattaa eri näkökohtia, jotka vaikuttavat koko yhteiskuntaan. Johan Antero Cederberg on ongelma, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi sen vaikutuksista talouteen ja vaikutuksestaan ​​henkilökohtaisiin suhteisiin. Tämän artikkelin aikana tutkimme erilaisia ​​lähestymistapoja ja näkökulmia, jotka ovat olemassa Johan Antero Cederberg:n ympärillä. Tavoitteena on tarjota täydellisempi ja syvällisempi käsitys tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Johan Antero (Anders) Cederberg (18. toukokuuta 1852 Lohtaja – 28. tammikuuta 1915 Mikkeli) oli suomalainen kirkkohistorioitsija ja pappi. [1]

Elämä

Cederbergin vanhemmat olivat Jurvan ja Mustasaaren kirkkoherra, rovasti Jakob Cederberg (1825–1887) ja Katarina Matilda Muhr.[2] Hän pääsi ylioppilaaksi Vaasan lukiosta 1870. Cederberg valmistui filosofian kandidaatiksi 1876 ja suoritti teologisen erotutukinnon 1879. Hänet vihittiin papiksi 1879 ja myöhemmin hän valmistui teologian kandidaanitksi 1898 sekä sai teologian kunniatohtorin arvon 1907. Cederberg toimi kirkkoherrana Uudessakaupungissa vuodesta 1886, Tohmajärvellä vuodesta 1895 ja viimeksi Mikkelin maaseurakunnassa vuodesta 1907.[3][1]

Cederberg julkaisi uusintapainoksia vanhoista julkaisuista, muun muassa Manuale Aboensen, sekä teokset Historiallisia kokoelmia I–II (1886-1889) ja Lehtiä Turun tuomiokapitulin historiasta (1892).[3]

Cederbergin Fennica-kokoelma oli Suomen suurimpia yksityiskokoelmia.[3]

Perhe

Cederberg oli naimisissa vuodesta 1880 Minna Elisabet Hjeltin (1860-1918) kanssa. Pariskunnalla oli yksitoista lasta, joista tunnettuja ovat Arno, Eino, Kaarlo, Lauri ja Martti Cederberg. Heidän tyttärensä Laina Elisabetin (1882-1956) puoliso oli pääministeri A. K. Cajander.[3][1]

Teoksia

  • Suomalaisen raamatun historia Gezeliusten aikoihin saakka : Synodaaliväitöskirja, tarkastettavaksi pappeinkokouksessa Waasassa vuonna 1885. Jahnsson, Turku 1885
  • Historiska samlingar : handlingar rörande förnämligast vår kyrkohistoria. 1. Åbo 1886
  • Historiska samlingar : handlingar till belysande af Finska kyrkans öden. 2. Åbo 1889
  • Några blad ur den finska pietismens historia. H. 1-2. Edlund, Helsingfors 1891
  • Lehtiä Turun tuomiokapitulin historiasta. Katoolinen aikakausi. G. W. Wilén ja Kumpp., Turku 1892
  • Profpredikningar för kyrkoherdetjensten i Wasa : bilaga till Wasa Tidning ; tekijät J. A. Cederberg, J. A. Heikel ja Elis Bergroth. Wasa Tidning, Nikolaistad 1893
  • Pappisystävällinen seurakunta ; kirjoittanut J. A. Cederberg ; suom. Helmer Winter. Lisiä Uudenkaupungin historiaan 13. Suomentaja, Uusikaupunki 1930

Toimituksia

  • Jacobus Finno : Jaakko Suomalaisen Wirsikirja : kopio Upsalan yliopistossa säilytetystä ainoasta jälellä olevasta kappaleesta ; kopion tehnyt J.A. Cederberg. Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk 52,1. Finska Vetenskaps-Societeten, Helsingfors 1893
  • "Manuale Aboense" eli Suomen kirkon vanhin käsikirja ; vuonna 1522 painetun ensimmäisen painoksen mukaan uudestaan julkaisi J. A. Cederberg. Turku 1894

Suomennoksia

  • Charles Cuvier : Lohdutuksia ja neuvoja : otteita erään paljonkokeneen päiväkirjasta ; saksan kielestä suom. J. A. Cederberg ja Wald. Forsman. 1878
  • Erik Georg Waldemar Napoleon Rudin : Mikä kuolema on? : saarna. Weilin & Göös, Jyväskylä 1881
  • Erik Georg Waldemar Napoleon Rudin : Sydämensuhde vapahtajaan : saarna. Suomentaja, Helsinki 1882
  • Herran oppi kahdentoista apostolin kautta pakanoille ; suomenkielinen käännös ja kreikkalainen alkuteksti. Wickström, Helsinki 1890

Lähteet

  1. ↑ a b c Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Johan Antero Cederberg
  2. ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Jakob Cederberg. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=16535>. Luettu 31.12.2017.
  3. ↑ a b c d Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 1 p. 1735