Nykyään Johan Cullberg on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Johan Cullberg:stä on tullut keskeinen keskustelunaihe eri alueilla joko yhteiskuntavaikutuksensa, arkielämän vaikutuksensa tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Johan Cullberg on herättänyt akateemikkojen, ammattilaisten ja uteliaiden huomion ilmaantumisensa ja ajan myötä kehittymiseensa. Tässä artikkelissa tutkimme Johan Cullberg:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyisiin vaikutuksiin. Tarkoituksena on tarjota kattava ja rikastuttava näkökulma tähän erittäin merkitykselliseen aiheeseen.
Johan Christoffer Cullberg (6. tammikuuta 1934[1] Uppsala[2] – 14. kesäkuuta 2022 Tukholma) oli ruotsalainen psykiatri ja kirjailija.[3]
Cullbergin veljen, taiteilija Erland Cullbergin mielisairaus innoitti häntä valitsemaan psykiatrian opinnot.[3] Cullberg edusti Ruotsin 1960-luvun psykoanalyyttista virtausta ja vastasi Bengt Berggrenin kanssa Nacka-projektista (Nackaprojektet), jonka yhteydessä myös sosiologit ja terveydenhoitajat pääsivät työskentelemään terapeutteina. Myöhemmin hän etääntyi psykoanalyysista ja erosi Ruotsin psykoanalyyttisesta yhdistyksestä.[4]
Cullberg teki kirjailijana debyyttinsä vuonna 1971 ja julkaisi muutama vuosi myöhemmin klassikon asemaan kohonneen teoksensa Kris och utveckling.[4] Kirjassaan Skaparkriser: Strindbergs inferno och Dagermans (1992)[4] Cullberg kuvaa kahta ruotsalaista merkkikirjailijaa, August Strindbergia ja Stig Dagermania, vaikeine kriiseineen.[3] Cullbergin muita kirjoja ovat Gustaf Fröding och kärleken: En psykologisk och psykiatrisk studie (2004), En diktares kompost: Om Gunnar Ekelöf, omaelämäkerta Mitt psykiatriska liv (2007) ja Märta och Hjalmar Söderberg: En äktenskapskatastrof (Björn Sahlinin kanssa, 2014). Hänen viimeisenä kirjanaan ilmestyi vuonna 2020 Att insjukna i psykos.[4]
Johan Cullbergin poika, juristi Martin Cullberg on naimisissa Linda Lampeniuksen kanssa.[5]
Cullberg kuoli lyhyen sairauden jälkeen 88-vuotiaana.[3]