Johan Emil Aro

Tässä artikkelissa käsittelemme Johan Emil Aro:n aihetta monitieteisestä näkökulmasta, tavoitteenamme tarjota lukijalle kattava ja analyyttinen näkemys tästä aiheesta. Tätä varten teemme kierroksen Johan Emil Aro:een liittyvistä eri näkökohdista, kuten sen alkuperästä, kehityksestä, vaikutuksista nykyiseen yhteiskuntaan ja mahdollisiin tulevaisuuden skenaarioihin. Lisäksi keskitymme Johan Emil Aro:n merkitykseen eri tietämyksen aloilla sekä sen merkitykseen ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Tämän artikkelin avulla pyrimme luomaan syvällisen ja rikastuttavan pohdiskelun Johan Emil Aro:stä ja edistämään näin tämän päivän niin tärkeän aiheen ymmärtämistä ja arvostusta.

Johan Emil (J. E. ) Aro (29. elokuuta 1874 Espoo – 5. helmikuuta 1928 Viipuri[1]) oli suomalainen entomologi, joka tutki etenkin päivänkorentoja.[2][3] Hän myös kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen perhoskirjan Suomen perhoset paraiden lähteiden mukaan vuonna 1900.[4]

J. E. Aro syntyi 29. elokuuta 1874 Espoossa rakennusmestari ja työmies Johan Fredrik Johanssonin ja Helena Maria Antintyttären perheeseen. Aro valmistui ylioppilaaksi Mikkelin lyseosta vuonna 1896. Aro jatkoi opiskeluaan Helsingin yliopistossa, josta hän valmistui kandidaatiksi vuonna 1902, maisteriksi vuonna 1904 ja lisensiaatiksi vuonna 1906.[1] Helsingissä Aro oli tunnetun suomalaisen hyönteistieteilijän John Sahlbergin oppilas.[2] Opiskeluaikanaan, vuonna 1902, Aro meni myös naimisiin Aino Victoria Liimanin kanssa.[1]

Aro työskenteli opettajana Viipurin lyseossa, jonka luonnonhistorian ja maantiedon lehtorina hän toimi vuodesta 1906 aina kuolemaansa saakka. Aro kuoli liikenneonnettomuudessa 5. helmikuuta vuonna 1928, jolloin hänen tieteellinen työnsä jäi kesken.[1][3][5] Aron kokoama hyönteismateriaali tuhoutui ilmeisesti toisessa maailmansodassa.[3]

Teoksia

  • Suomen perhoset, paraiden lähteiden mukaan sommitteli Johan Eemil Aro. Vanamon kirjoja n:o 1. Otava 1897-1900
  • Katsahdus perhosten levenemiseen Suomessa. Helsinki 1900
  • Japani : maa ja kansa, sekä lyhyt esitys Koreasta. Otava 1904
  • Kehitysoppi nykyisellä kannallaan. Kansalaiskirjasto 4. Kansa, Helsinki 1907
  • Peltojen ja niittyjen viholliset Suomessa. Kansalaiskirjasto 3. Kansa, Helsinki 1907
  • Kansakoulun maantieto. Valistus, Helsinki 1908, 10. korjattu painos 1920, 11. korjattu painos 1921, 12. korjattu painos 1922, 13. korjattu painos 1923, 16. painos 1929
  • Koulun maantieto ; kirj. J. E. Aro ja J. E. Rosberg. Otava 1908, 2. korjattu painos 1910, 3. korj. ja lyhennetty painos 1914, 4. korj. ja lyhennetty painos 1918, 5. korj. painos 1921, 6. korj. painos 1923, 7. korj. painos 1925, 8. korj. painos 1929
  • Kansakoulun luonnontieto. WSOY 1911
  • Kansakoulun Venäjän maantieto. Kustannus-oy Kirja, Helsinki 1913
  • Oppikoulun Venäjän maantieto ; kirj. J. E. Aro, L. T. Helle. Kustannus-oy Kirja, Helsinki 1913, 3. painos 1916
  • Lisäys kansakoulun Venäjän maantietoon. Kustannus-oy Kirja, Helsinki 1913
  • Valmistavan koulun maantiede. Kustannus-oy. Kirja, Helsinki 1914, 3. painos 1924
  • Kasvifysiologisia kokeita teoksessa Viipurin suomalainen lyseo 1916-1917. Viipuri 1917
  • Kuvauksia eläinten ja kasvien elämästä : lukukirja kotia ja koulua varten. 1. Verneri Varjoranta, Helsinki 1922
  • Kuvauksia luonnon eliöistä ja elämästä 1-3 ; kokoillut ja muovaillut J. E. Aro. Valistus, Helsinki 1925
  • Maantieteellisiä kuvauksia 1, Austraalia ja napamaat. Valistus, Helsinki 1926
  • Suomen päivänkorennoiset : (Ephemerida). Vanamon kirjoja n:o 27. Otava 1928
  • Pieni perhoskirja. Otava 1934
  • Koulun maantieto ; kirj. J. E. Aro, J. E. Rosberg, L. Arvi P. Poijärvi. Otava 1935, 13. uusittu painos 1945, 17. tark. painos 1954

Suomennoksia

  • Karl Kraepelin : Luonnontiede kodissa : iltapuhteen pakinoita nuorisolle ; mukaellen suom. J. E. Aro. Vanamon kirjoja n:o 3. Holm, Helsinki 1900
  • Odo Morannal Reuter : Piirteitä eläinmaantieteestä : t:ri E. L. Trouessart'in mukaan ; suom. J. Eemil Aro. Kansanvalistus-seuran luonnontieteellinen kirjasto 6 osa. Kuopio 1903
  • Victor Madsen : Maapallon kehityshistoria ; tanskan kielestä suom. J. E. Aro. WSOY 1905

Lähteet

  • Uunio Saalas: Suomalaisista hyönteisnimistä. Acta Forestalia Fennica, 1934, 40. vsk, nro 27, s. 641–672. Suomen metsätieteellinen seura. Artikkelin verkkoversio. (pdf)

Viitteet

  1. ↑ a b c d Veli-Matti Autio: Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 Helsingin yliopisto. Viitattu 20.10.2010.
  2. ↑ a b Hans Silfverberg: Hyönteiskokoelmien historiaa 11.3.2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Arkistoitu 6.4.2013. Viitattu 20.10.2010.
  3. ↑ a b c Hans Silfverberg: Lists of the insect types in the Zoological Museum, University of Helsinki – Ephemeroptera 2002. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 20.10.2010.
  4. ↑ Saalas: Suomalaisista hyönteisnimistä, s. 647
  5. ↑ J. E. Aro, Karjala 06.02.1928 nro 35, s. 1, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot