Johan Nestor Bärnlund

Nykyään Johan Nestor Bärnlund on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnassa. Alkuperäistään nykypäivään Johan Nestor Bärnlund on vaikuttanut merkittävästi ihmisten elämään. Olipa kyseessä henkilökohtainen, sosiaalinen, poliittinen tai taloudellinen taso, Johan Nestor Bärnlund on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja muutoksia eri alueilla. Kautta historian Johan Nestor Bärnlund on ollut asiantuntijoiden ja tutkijoiden tutkimuksen, pohdinnan ja analyysin kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme Johan Nestor Bärnlund:n merkitystä ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.

Johan Nestor Bärnlund (21. helmikuuta 1855 Orimattila – 1. huhtikuuta 1911 Helsinki) oli suomalainen esittelijäsihteeri ja senaattori.

Bärnlundin vanhemmat olivat herastuomari Johan Wilhelm Bärnlund ja Maria Sofia Matintytär. Hän pääsi ylioppilaaksi 1875 Porvoon lyseosta ja valmistuii Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1881 ja molempien oikeuksien kandidaatiksi 1885. Bärnlund sai varatuomarin arvon 1886.

Bärnlund oli Suomen senaatin oikeusosaston kanslistina 1891–1896, protokollasihteerinä 1896–1897, kirkollisasiain toimituskunnan esittelijäsihteerinä 1897–1903 ja Suomen senaatin oikeusosastolla senaattorina 1903–1905 sekä 1909–1911.

Bärnlund oli naimisissa vuodesta 1892 Hanna Sofia Alopaeuksen kanssa.[1][2]

Lähteet

  1. ↑ BÄRNLUND Johan Nestor. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
  2. ↑ Wikiaineisto : Kuka kukin oli 1961