Tässä artikkelissa puhumme Johan Richard Alfred Schleussner:stä, aiheesta, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Johan Richard Alfred Schleussner on konsepti, joka on herättänyt uteliaisuutta ja kiistaa läpi historian ja jolla on suuri vaikutus yhteiskuntaan ja ihmisten vuorovaikutukseen. Tutkimme Johan Richard Alfred Schleussner:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen osallistumiseen jokapäiväiseen elämään. Tämän artikkelin kautta tutkimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Johan Richard Alfred Schleussner:stä, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Johan Richard Alfred Schleussner (4. joulukuuta 1831 Pietari – 26. elokuuta 1908 Vilna) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut kenraalimajuri.[1]
Avioliiton ulkopuolella syntyneen Schleussnerin isä oli kenraalimajuri Clas Alfred Stjernvall ja äiti Karolina Charlotta Nyman. Johan Richard Alfred Stjernvall, myöhemmin Schleussner, suoritti ylioppilastutkinnon 1851 ja kirjoittautui sitten Suomen Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon. Krimin sodan aikana 1855 hänet otettiin aliupseeriksi 6. Hämeenlinnan ruotujakoiseen tarkk’ampujapataljoonaan, sodan jälkeen hän aloitti opinnot yliopiston sotilastieteellisessä tiedekunnassa ja valmistui sieltä 1856, suorittaen myös kameraalitutkinnon. Schleussner ylennettiin vänrikiksi 1857 ja määrättiin palvelukseen kenraalisotamarsalkka, ruhtinas Kutuzov-Smolenskin jalkaväkirykmenttiin. Hänen uraansa 1857–1888 ei tunneta, mutta 1888 hänet ylennettiin everstiksi ja määrättiin 39. jalkaväkidivisioonan esikuntapäälliköksi, joten hän on suorittanut 1860-luvulla Nikolain yleisesikunta-akatemian kurssin. Vuonna 1890 Schleussner määrättiin Nikolain yleisesikunta-akatemian opiskelijoiden tarkastajaksi, vuonna 1893 hänet siirrettiin yleisesikunta-akatemian kirjastonjohtajaksi. Hän sai eron tästä tehtävästä kenraalimajurina joulukuussa 1899.[1][2]