Tämän päivän artikkelissa tutkimme Johan Roiha:n kiehtovaa maailmaa. Johan Roiha on ollut sen alkuperästä sen merkitykseen nykypäivänä kiinnostavan ja keskustelun kohteena eri alueilla. Tämän artikkelin aikana analysoimme sen pääpiirteitä, sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen kehitystä ajan myötä. Lisäksi tarkastelemme sen vaikutusta eri yhteyksissä ja sen merkitystä tulevaisuuden kannalta. Johan Roiha on jännittävä aihe, joka ansaitsee huomiomme, joten kutsumme sinut uppoutumaan tälle kiehtovalle löytö- ja tutkimusmatkalle. Valmistaudu laajentamaan osaamistasi ja nauti rikastuttavasta kokemuksesta!
Johan Roiha (17. huhtikuuta 1881 Parikkala – 5. elokuuta 1945 Savitaipale) oli suomalainen insinööri ja virkamies.[1][2]
Roihan vanhemmat olivat maanviljelijä Matti Roiha ja Veera Maria Vilska ja puoliso vuodesta 1909 Fanny Maria (Meri) Pajanen. Roiha kävi Viipurin kauppakoulun 1900, tuli ylioppilaaksi 1903 ja valmistui tie- ja vesirakennusalan diplomi-insinööriksi 1907.[1]
Roiha oli Helsingin kaupungin vesilaitoksen insinööri 1907–1911 ja rakennustarkastuksen apulaisinsinööri 1912–1916. VR:n ratainsinööri hän oli 1917–1924 ja 1926–1933 ja puolustusministeriön linnoitusinsinööri 1925. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä Roiha oli ylimääräinen insinööri 1933–1938 ja rakennusasioiden osaston päällikkö yli-insinöörinä 1939–1945. Hän oli myös Teknillisen korkeakoulun geodesian ylimääräinen opettaja 1919–1922 ja oli toiminut Uusi Pesula Oy:n johtajana.[1][2]