Johan Sverdrup

Nykyään Johan Sverdrup on aihe, joka on saanut suuren merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Johan Sverdrup on pitkään ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena, mikä on herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, asiantuntijoissa ja yleensäkin. Tämän artikkelin tarkoituksena on perehtyä Johan Sverdrup:n eri puoliin ja analysoida sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Kattavan analyysin avulla pyrimme tarjoamaan lukijalle yksityiskohtaista ja ajan tasalla olevaa tietoa Johan Sverdrup:stä edistääksemme täydellisempää ja rikastuttavampaa ymmärrystä tästä ilmiöstä.

Johan Sverdrup
Norjan pääministeri
1884–1889
Monarkki Oskar II
Edeltäjä Christian Homann Schweigaard[1]
Seuraaja Emil Stang[1]
Henkilötiedot
Syntynyt1816
Kuollut1892
Ammatti asianajaja
Tiedot
Puolue Liberaalipuolue

Johan Sverdrup (1816–1892) oli norjalainen asianajaja, pankinjohtaja[2] ja poliitikko. Hän oli vasemmistolaisen venstre-puolueen johtaja. Sverdrup oli maansa suurkäräjien jäsen vuosina 1851–1884 ja puheenjohtaja vuosina 1871–1884.[3] Hän oli Norjan pääministeri vuosina 1884–1889.

Sverdrupin hallitus oli Norjan ensimmäinen liberaalihallitus[4]. Hallitus laajensi norjalaisten vaalioikeutta[5] ja äänioikeutta[6]. Sverdrupin hallituksen saavutuksiin kuuluu parlamentarismin periaate, jossa hallitus on vastuussa päätöksistään valtiopäiville. Tämän Norja toteutti ensimmäisenä Pohjoismaana.[7] Sverdrupin hallitus kehitti myös tuomioistuinten ja armeijan toimintaa sekä elinkeinovapautta ja kansakoulujärjestelmää. Kun Sverdrupin organisoima venstre, johon yhtäältä kuului kaupungeissa asunutta radikaalia älymystöä mutta myös maaseudun liberaaleita asukkaita,[3] hajosi vuonna 1886 puhtaaseen ja maltilliseen venstreen, joista puhdas jäi Sverdrupin tukijaksi. Nykyinen venstre katsoo toimintansa alkaneen vuonna 1884. Vuonna 1889 Sverdrup erosi kärsittyään vaalitappion[5].

Lähteet

  1. ↑ a b Norske regjeringer 1814–1905 Regjeringen.no. Norjan hallitus. Viitattu 5.1.2016. (norjaksi)
  2. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 8 vuodelta 1964, palsta 763
  3. ↑ a b Facta, osa 9 vuodelta 1977, p. 321.
  4. ↑ Otavan Suuri Ensyklopedia, s. 9362.
  5. ↑ a b Otavan Iso Fokus, s. 4114.
  6. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 8 vuodelta 1964, palsta 764.
  7. ↑ Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 1112. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2