Johann Rist

Tässä artikkelissa tutkimme monenlaisia ​​ideoita ja käsitteitä, jotka liittyvät Johann Rist:een. Johann Rist on ollut alkuperästään nykyisten sovelluksiensa ajan kiinnostava ja keskustelunaihe monilla aloilla. Analysoimme sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa sekä sen vaikutusta eri tieteenalojen kehitykseen. Tutkimusten ja asiantuntijoiden haastattelujen avulla pyrimme valaisemaan Johann Rist:een liittyviä tärkeimpiä näkökohtia ja tarjoamaan lukijoillemme täydellisemmän ja syvällisemmän näkemyksen tästä aiheesta.

Johann Rist
Johann Rist.
Johann Rist.
Henkilötiedot
Syntynyt8. maaliskuuta 1607
Ottensen, Saksa
Kuollut31. elokuuta 1667 (60 vuotta)
Wedel, Holstein
Kansalaisuus saksalainen
Ammatti runoilija, pappi
Muut tiedot
Uskonto kristinusko
Johann Rist ja säveltäjä Johann Schop

Johann Rist (s. 8. maaliskuuta 1607 Ottensen, nyk. Hampurin kaupunginosa, Saksa – 31. elokuuta 1667 Wedel, Holstein) oli saksalainen runoilija ja evankelisluterilainen pappi.

Elämä ja työ

Johann Rist oli papin poika, ja siten oli luonnollista, että hän lähti opiskelemaan samaan ammattiin. Hän kävi lukiota Hampurissa ja Bremenissä ja 21-vuotiaana aloitti opiskelunsa Rintelnin yliopistossa sekä Rostockin yliopistossa. Siellä teologi ja laulurunoilija Josua Stegmann herätti hänen kiinnostuksensa saksalaiseen kirjallisuuteen. Hän opiskeli teologian lisäksi myös luonnontieteitä ja lääketiedettä, etenkin farmasiaa. Vuodesta 1633 hän työskenteli yksityisopettajana kunnes hänet nimitettiin papiksi Wedeliin vuonna 1635, missä hän hoiti myös lääkärin ja apteekkarin tehtäviä sekä suoritti tieteellistä tutkimusta[1].Hän joutui myös 30-vuotisen sodan jalkoihin, Lennart Torstensonin ruotsalaiset sotajoukot ryöstivät 1643 hänen pappilansa. Sama toistui myöhemmin Ruotsin ja Tanskan välisen sodan aikana.[2]

Hän oli tuottelias runoilija, hän julkaisi kaksitoista runokokoelmaa ja 30 näytelmää, joista vain neljä on säilynyt. Hän oli yksi barokkikauden tuottavimmista runoilijoista. Maallisen runouden lisäksi kirjoitti yli 650 hengellistä laulua, jotka oli tarkoitettu ennen muuta kotihartauteen mutta niitä julkaistiin myös laulukirjoissa. Vuosien kuluessa hän sai yhä enemmän huomiota. Keisari Ferdinand III antoi hänelle ”seppelöidyn runoilijan” (poeta laureatus[3]) arvon 1644 ja aateloi hänet 1653. Hänet nimitettiin kirkkoneuvostoksi ja konsistorineuvokseksi.[4]

Ristin virsiä on käytetty paljon etenkin Saksassa, mutta nykyään vain muutama on enää käytössä. Rist julkaisi omia virsiään kokoelmina kuten Himlische Lieder, 1641/42, 1976. Hänen aikalais-säveltäjät, etenkin Johann Schop oli paljon yhteistyössä Ristin kanssa.[5][6] Johann Sebastian Bach on käyttänyt lukuisia hänen virsiään kantaateissaan, esimerkiksi koraali "O Ewigkeit, du Donnerwort" on pohjana kahdelle Bachin kantaatille, koraalikantaatti BWV 20 ja soolokantaatti BWV 60. Hän on käyttänyt myös Jouluoratoriossaan BWV 248 Uudenvuodenpäivän kantaatissa Ristin virren "Hilf, Herr Jessu, lass gelingen" säkeistöä "Jesus richte mein Beginnen" kantaatin loppukuorona.[7]

Ristin virsiä suomenkielisissä virsikirjoissa

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja

  • 44 Jerusalem, katse nosta (Werde Licht, du Stadt der Heiden, 1655), suom. Elias Lönnrot 1874, uud. komitea 1984
  • 82 On ehtoo jo (O Traurigkeit! O Hertzeleid!, säk. 1 Friedrich von Speen kokoelmassa 1628, säk. 2–6 Johann Rist 1641), suom. Elias Lönnrot 1874, uud. komitea 1984
  • 224 Oi Jeesus, leipä elämän (Du Lebensbrot, Herr Jesu Christ, 1654), ruots. Jakob Arrhenius 1691, suom. virsikirjaan 1701, uud. Elias Lönnrot 1867, komitea 1937

Ruotsin kirkon virsikirja

  • 194 Onni, riemu, Jeesus, anna (Hilf, Herr Jesu, laß gelingen, 1642), ruots. Petrus Brask 1690, Britt G. Hallqvist 1983, suom. vuoden 1701 virsikirjaan, uud. suom. Pekka Kivekäs 1996

Lähteet

  1. ↑ Rist, Johann(es) von (Reichsadel 1653, Pseudonym Daphnis aus Cimbrien, Der Rüstige, Palatin) deutsche-biographie.de. Viitattu 20.2.2020. (saksaksi)
  2. ↑ 44 Jerusalem, katse nosta virsikirja.fi. Viitattu 20.2.2020.
  3. ↑ poeta laureatus tieteentermipankki.fi. Viitattu 20.2.2020.
  4. ↑ Johann Rist hymnary.org. Viitattu 20.2.2020. (englanniksi)
  5. ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen. s. 221. Visby: Wessmans, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6 (ruotsiksi)
  6. ↑ Johann Schop (Composer) bach-cantatas.com. Viitattu 20.2.2020. (englanniksi)
  7. ↑ Johann Rist (Hymn-Writer, Composer) bach-cantatas.com. Viitattu 20.2.2020. (englanniksi)