Nykymaailmassa Johanna Schybergson:stä on tullut kasvava kiinnostuksen aihe yhteiskunnan eri alueilla. Akateemisesta ympäristöstä liiketoimintaympäristöön Johanna Schybergson on tulossa merkitykselliseksi, koska se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Kun siirrymme eteenpäin 2000-luvulle, Johanna Schybergson:n ymmärtämisen ja käsittelemisen merkitys käy yhä selvemmäksi. Tässä artikkelissa tutkimme, miten Johanna Schybergson on kehittynyt ajan myötä, sen vaikutusta eri yhteisöihin ja sektoreihin sekä mahdollisia seurauksia tulevaisuuteen. Johanna Schybergson on aihe, joka ansaitsee huomiomme ja pohdiskelumme sen vaikutuksesta politiikkaan ja teknologiaan.
Johanna Schybergson (o.s. Tikkanen, 1. marraskuuta 1856 Helsinki – 26. tammikuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen keksijä ja professori Magnus Gottfrid Schybergsonin vaimo.
Schybergson haki patenttia ruuanvalmistuskoneelle vuonna 1907[1] ja astianpesukoneelle vuonna 1908.[2] Schybergson seurasi kotitalousteknologian kehitystä ja esitteli useita ulkomaisia keksintöjä suomalaisille Martta-yhdistyksen Emäntälehdessä.[3]
Schybergson ylläpiti kotitalousopistoa Kruununhaassa 1800–1900-lukujen vaihteessa.
Johanna Schybergsonin isä oli Suomettaren päätoimittaja, suomenkielisen lehdistön perustaja Paavo Tikkanen ja äiti Helena Tengström.[4]