Johannes Gebhard

[Var1] on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Ajan myötä se on saavuttanut kiistattoman merkityksen eri aloilla politiikasta teknologiaan. Kun siirrymme digitaaliseen aikakauteen, [Var1] on tullut ratkaisevaksi ongelmaksi, joka vaikuttaa elämäämme suoraan ja epäsuorasti. Sen vaikutukset vaihtelevat henkilökohtaisista globaaleihin ongelmiin, ja sen keskustelu ja analyysi ovat olennaisia ​​​​olevia ymmärtäessämme maailmaa, jossa elämme. Tässä artikkelissa tutkimme [Var1]:n eri näkökulmia ja hänen vaikutustaan ​​moderniin yhteiskuntaan.

Johannes Gebhard

Johannes Fredrik Albert Gebhard (24. helmikuuta 1894 Helsinki – 14. maaliskuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari. Hän teki debyyttinsä Helsingissä 1915.

Gebhard toimi muun muassa materiaaliopin opettajana Suomen Taideakatemian koulussa 1935–1938 ja Vapaassa Taidekoulussa 1936–1948, Ateneumin taidekokoelman konservaattorina 1935–1950, vt. konservaattorina Statens Museum for Kunstissa Kööpenhaminassa 1959, vt. konservaattorina Edvard Munchin museossa Oslossa 1952, konservaattorina Tukholman yliopistossa ja Helsingin yliopistossa 1968–1971.

Gebhardille myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1958. Gebhardin isä oli taidemaalari Albert Gebhard[1].

Lähteet

  1. ↑ Reitala, Aimo: Gebhard, Albert (1869–1937). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 7.6.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Aiheesta muualla