Johannes Storbjörk

Johannes Storbjörk:n universumissa on loputtomasti tutkittavia, ymmärrettäviä ja keskusteltavia puolia. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa Johannes Storbjörk:stä on tullut keskeinen keskustelun ja pohdinnan aihe eri alueilla. Sen vaikutus kulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja teknologiaan tekee siitä kiistattoman päähenkilön globaalilla näyttämöllä. Kautta historian Johannes Storbjörk on kehittynyt ja synnyttänyt suuria muutoksia ja haasteita, ja se on edelleen tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena niin asiantuntijoille kuin harrastajillekin. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Johannes Storbjörk:n tärkeimpiä puolia ja sen vaikutusta nykymaailmaan.

Johannes Storbjörk (27. syyskuuta 1872 Kruunupyy – 2. marraskuuta 1939 Pietarsaari) oli suomalainen poliitikko. Hänen puolueensa oli Ruotsalainen kansanpuolue.[1]

Vaasan läänin pohjoista vaalipiiriä edustanut Storbjörk valittiin eduskuntaan eduskuntavaaleissa 1916 ja hän toimi kansanedustajana puolen vuoden ajan vuonna 1917, huhtikuusta lokakuuhun. Eduskunnan valiokunnista hän vaikutti elintarvikeasiainvaliokunnassa ja suuressa valiokunnassa. Hän toimi poliittisella urallaan myös Kruunupyyn kunnanvaltuuston jäsenenä ja puheenjohtajana sekä presidentin valitsijamiehenä, vaaleissa 1925, 1931 ja 1937.[1]

Storbjörk syntyi maanviljelijäperheeseen oli itsekin varsinaiselta ammatiltaan maanviljelijä. Hän viljeli maata synnyinkunnassaan Kruunupyyssä vuodesta 1906. Hän työskenteli myös pankin konttorinjohtajana, vuodesta 1910 vuoteen 1923, ja puutavaraliikemiehenä sekä toimi maallikkotuomarina, lautamiehenä. Hän sai herastuomarin arvonimen.[1]

Storbjörkin vanhemmat olivat Johan Storbjörk, joka toimi Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajana vuosina 1907–1917, ja Maria Lillbjörk. Hänen puolisonsa oli Fanny Emilia Rudbäck, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1897. Johannes Storbjörk kuoli marraskuussa 1939, 67 vuoden iässä.[1].

Lähteet

  1. ↑ a b c d Johannes Storbjörk Suomen kansanedustajat. Eduskunta.