John Marriott

Nykymaailmassa John Marriott on tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt yhteiskunnan huomion yleensä. Sen vaikutukset ovat tuntuneet arjen eri osa-alueilla, synnyttäen keskustelua, pohdiskelua ja merkittäviä muutoksia eri alueilla. Koska John Marriott on edelleen kiinnostuksen ja kiistan kohteena, on tärkeää analysoida sen vaikutukset ja seuraukset täysin sekä tutkia mahdollisia ratkaisuja ja polkuja eteenpäin. Tässä artikkelissa perehdymme John Marriott:n kiehtovaan maailmaan tutkimalla sen juuria, sen nykyisiä ulottuvuuksia ja sen mahdollista kehitystä tulevaisuudessa.

John Marriott (11. syyskuuta 1780 Cottesbach, Leicestershire, Englanti – 31. maaliskuuta 1825 Lontoo) oli englantilainen anglikaaninen pappi ja virsirunoilija.

Elämänvaiheet ja työ

Marriott kävi koulua Oxfordin Rugby School- ja Christ Church -collegeissa. Valmistuttuaan hän oli noin kahden vuoden ajan yksityisopettajana Buccleuchin herttuan perheessä. Herttua esitteli hänet Lafordin kirkkoherralle Warwickshiressä ja hän hoiti papin virkaa eri seurakunnossa Exeterissä.[1]

Hänen poikansa julkaisivat vuonna 1838 laitoksen Marriottin saarnoja. Hän kirjoitti myös virsiä, mutta hän ei julkaissut itse niitä. Tosin muutamia julkaistiin ilman tekijätietoa jo hänen eläessään.[1]

Hänen tunnetuin virtensä on "Thou, whose almighty word". Se on vuodelta 1813, mutta julkaistiin muutama viikko hänen kuolemansa jälkeen 1825. Virsi herätti suurta huomiota ja sen ilmestyi Hymns Ancient & Modern – kokoelman ensimmäisessä laitoksessa 1861.[2] Virttä lauletaan useilla eri sävelmillä, esim John B. Dyksenin sävelmällä ”Fiat lux”, Lo­well Ma­sonin sävelmällä ”Dort”[3] sekä sävlmillä jotka tunnetaan nimellä "St. Austin" sekä "Moscow".[2]

Virsi "Thou, whose almighty word" on suomeksi Suomen ev. lut. kirkon virsikirjassa, virsi 122 "Luojansa sanasta sai valon maailma" (Suom. Pauli Vaalas 1951, Jaakko Haavio 1961, uud. Niilo Rauhala 1984. Sävelmä: Gustav Pettersson 1927) sekä Ruotsin kirkon virsikirjassa virsi 19 "Sanallaan maailmaan valonsa loistamaan" (Ruots. August M. Posse 1887, suom. Niilo Rauhala 1982, 1999, sävelmä. John B. Dykes 1868)

Lähteet

  1. ↑ a b John Marriott hymnary.org. Viitattu 18.3.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen, s. 85, 86. Visby: Wessmans, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6 (ruotsiksi)
  3. ↑ Thou, whose almighty word hymntime.com. Viitattu 18.3.2020. (englanniksi)