Nykymaailmassa Jolos on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Olipa Jolos vaikutus yhteiskuntaan, politiikkaan, talouteen tai kulttuuriin, se on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Jolos on ollut alusta alkaen tähän päivään asti tutkimuksen, keskustelun ja kiistan kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme Jolos:n eri puolia analysoimalla sen merkitystä nykyisessä kontekstissa ja sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Lisäksi perehdymme sen historiaan, kehitykseen ja tulevaisuuden näkymiin tavoitteenamme ymmärtää perusteellisesti Jolos:n merkitys nykyään.
Jolos | |
---|---|
![]() |
|
![]() Kaupungin kartta, jossa Jolos korostettuna. |
|
Kaupunki | Oulu |
Suuralue | Ylikiimingin suuralue |
Kaupunginosa nro | 45 |
Väkiluku | 387 [1] 31.12.2023 |
Työpaikkoja | 25 kpl [2] (31.12.2011) |
Osa-alueet | Arkala, Jolos, Kääriänkorpi, Kääriänperä, Mannila, Naurua, Somerovaara, Säävälä |
Postinumero(t) | 91300 |
Jolos on Oulun 45. kaupunginosa.[3] Se muodostettiin 1.1.2009 Oulun ja Ylikiimingin kuntaliitoksen yhteydessä.
Kaupunginosan keskuksen muodostava Joloksen kylä sijaitsee Joloksentien varrella lähellä valtatietä 20 noin 13 kilometrin päässä Ylikiimingin taajamasta pohjoiseen. Noin 300 asukkaan kylä on muodostunut pääasiassa Jolosjärven rannalle.
Joloksen ala-asteen koulu lakkautettiin keväällä 2001 kosteus- ja homevaurion vuoksi.
Joloksella toimi heinäkuussa 2010 toimintansa aloittanut Sortolan Kotijäätelö, joka oli Pohjois-Suomen ensimmäinen kotijäätelöä valmistava yritys.[4]