Jonas Lexell

Tässä artikkelissa puhumme Jonas Lexell:stä, aiheesta, josta on tullut erittäin tärkeä viime vuosina/vuosisatojen aikana. Jonas Lexell on aihe, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja kaikenikäisten ihmisten huomion, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tämän artikkelin aikana tutkimme perusteellisesti, mitä Jonas Lexell on, sen merkitystä, kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta eri alueilla. Lisäksi tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä, joita Jonas Lexell:stä on olemassa, sekä sen tuomia haasteita ja etuja. Epäilemättä Jonas Lexell on aihe, joka koskee meitä kaikkia, ja sen ymmärtäminen kokonaisuudessaan on välttämätöntä ymmärtääksemme paremmin maailmaa, jossa elämme.

Johan Georg Geitel: Jonas Lexellin muotokuva.

Jonas Lexell (1699 Tukholma – 9. toukokuuta 1768 Turku) oli ruotsalais-suomalainen kultaseppä ja valtiopäivämies. Hän oli aikanaan Turun parhaita kulta- ja jalokiviseppiä, ja hän toimi ammattikuntansa oltermannina vuodet 1742–1762 sekä Suomen helmenkalastustarkastajana vuodesta 1737 kuolemaansa saakka.

Lexell hoiti useita luottamustehtäviä. Hän edusti Turkua kolmilla valtiopäivillä 1740–1760-luvulla hattupuolueen kannattajana, ja kolmannen valtiopäiväkautensa jälkeen hänet valittiin raatimieheksi.

Lexellin puoliso vuodesta 1740 oli Magdalena Catharina o.s. Björkegren (1718–1750). Heidän esikoisensa oli tähtitieteilijä ja matemaatikko Anders Johan Lexell.

Lähteet

  • Gardberg, C. J. – Virrankoski, Pentti: ”Lexell, Jonas (1699–1768)”, Suomen kansallisbiografia, osa 6, s. 111–112. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-447-9 Teoksen verkkoversio.