Jono

Nykyään Jono on usein keskusteltu ja analysoitu aihe useilla eri aloilla. Sen merkitys on kiistaton, sillä se ei vaikuta pelkästään ihmisten jokapäiväiseen elämään vaan myös poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin näkökohtiin maailmanlaajuisesti. Jono:n ympärillä on syntynyt monia mielipiteitä ja näkemyksiä, mikä osoittaa tämän asian monimutkaisuuden ja merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Jono:tä ja sen seurauksia, jotta voimme tarjota täydellisen ja rikastuttavan yleiskatsauksen tästä asiaankuuluvasta ongelmasta.

Tämä artikkeli käsittelee jonottamista. Sanan muista merkityksistä katso Jono (täsmennyssivu).
Ihmisiä jonossa sairaalaan.

Jono on joukko peräkkäin järjestykseen asettuneita henkilöitä, jotka odottavat pääsyä johonkin kohteeseen. Jonossa liikutaan vähitellen eteenpäin kunnes tulee oma vuoro. Jonoja on usein esimerkiksi julkisissa toimitiloissa kuten myymälöissä.

Suomalaiset tunnetaan laajasti lojaaleina jonottajina. Sanotaan, että he kokevat eräänlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta jonottamalla. Muun muuassa Saksassa asiallinen jonottaminen on huomattavasti harvinaisepaa.[1]

Lähteet

  1. ↑ Heidi Vaalisto: Miksi suomalaiset jonottavat? "Saksalainen ei jonottaisi euron sählymailaa" Ilta-Sanomat. 2.4.2014. Viitattu 19.9.2023.