Jorma Kauko

Nykymaailmassa Jorma Kauko:stä on tullut jatkuvan ja erittäin relevantin keskustelun aihe eri alueilla. Olipa kyse politiikasta, yhteiskunnasta, tekniikasta tai millä tahansa muulla alalla, Jorma Kauko on herättänyt suurta kiinnostusta ja ollut useiden tutkimusten ja tutkimusten kohteena. Sen vaikutus jokapäiväiseen elämään ja eri alueiden kehitykseen on kiistaton, minkä vuoksi sen vaikutukset ja seuraukset on analysoitava perusteellisesti. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja Jorma Kauko:een, jotta voimme ymmärtää paremmin sen vaikutusta ja kattavuutta nykyään.

Jorma Kauko (5. elokuuta 1913 Viipurin maalaiskunta – 21. syyskuuta 1987) oli suomalainen rovasti ja kirjailija. Hän käytti myös nimimerkkiä Veli Hyrynmaa.

Jorma Kauko otti 1961 ensimmäisenä valokuvan Suomeen itärajan takaa palanneesta metsäpeurasta Kuhmon Karikankaalla. Myöhemmin Kauko vetosi kirjeitse presidentti Urho Kekkoseen että Kuhmon Elimyssalon alue säästettäisiin metsähakkuilta metsäpeuran rauhoitusalueeksi ja näin tapahtuikin.

Teoksia

Nimellä Jorma Kauko:

  • Kiveliön seikkailijat : kuvia erämaan kätköistä pojille, joilla on raikkaalle luonnolle ja reippaille eräretkille avautunut sydän. Karisto 1948
  • Seikkailuja tunturien maassa. Karisto 1950
  • Synti - mitä se on?. Aikamme kysymyksiä. Sarja 5. Suomen kirkon sisälähetysseura, Pieksämäki 1951
  • Äärimmäisiä. Kuva ja sana, Helsinki 1953
  • Kirkko rajalla : kinkeritraktaatti aikuisille. Agricola-seura, Helsinki 1963
  • Tuomittuja. Herättäjäyhdistys, Lapua 1971
  • Ihminen kierteessä. Kirjapaja, Helsinki 1975
  • Sanansa mittainen : romaani. Herättäjäyhdistys, Lapua 1976
  • Tietä etsien ; piirrokset Kaija Elo. Herättäjäyhdistys, Lapua 1977

Nimimerkillä Veli Hyrynmaa:

  • Mies elää vain kesällä : suvista tarinaa korvesta. Gummerus 1949

Lähteet