Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Joulupuu on rakennettu:n aihetta ja sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaamme. Analysoimme Joulupuu on rakennettu:n ympärillä olevia erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä sekä sen merkitystä eri yhteyksissä. Lisäksi tutkimme historiallisia ja kulttuurisia tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet Joulupuu on rakennettu:n kehitykseen ajan myötä. Tämän yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme tarjoamaan kokonaisvaltaisen näkemyksen Joulupuu on rakennettu:stä, jotta voimme ymmärtää paremmin sen merkitystä ja roolia nykymaailmassa.
Joulupuu on rakennettu on tunnetuimpia suomalaisia joululauluja.
Laulun sanoitus julkaistiin ensi kerran nimellä ”Joulu-kuusi” vuonna 1876 ilmestyneessä Uusi Kuwa-Aapinen -nimisessä lukukirjassa.[1] Laulun sanoittajaa ei mainita sen yhteydessä, mutta Uudessa Kuwa-Aapisessa julkaistut laulut olivat yleensä kirjan toimittajan K. O. Kaunosen käsialaa. Tämä nimimerkki kuului Jyväskylän kaupunginsaarnaajalle pastori Gustaf Oskar Schönemanille.
Joululaulujen taustoja tutkinut Reijo Pajamo[2][3] ja G. O. Schönemanin henkilöhistoriaa tutkinut Kalevi Toiviainen[4] ovat pitäneet selvitettynä, että ”Joulupuu on rakennettu” on Schönemanin sanoittama. Myös Schönemanin suvun perimätiedon perusteella asiaa pidetään selvänä.[5][6] Schöneman on myös vuonna 1883 suomentanut itävaltalaisen Joseph Mohrin vuonna 1818 sanoittaman joululaulun ”Jouluyö, juhlayö” (Stille Nacht, heilige Nacht).[7]
”Joulupuu on rakennettu” -laulun sävelmä on suomalainen kansansävelmä. Sama sävelmä oli ”Lapsen laulu” -nimisellä laululla, joka sisältyi vuonna 1864 ilmestyneeseen laulukirjaan 50 Koulu-Laulua.[8] Tämän laulukirjan oli toimittanut viipurilainen musiikinopettaja Heinrich Wächter.
Laulun viisi ensimmäistä säkeistöä vakiintuneessa muodossaan:
G. O. Schönemanin alkuperäinen runo vuodelta 1876:[1]