Joutsenmerkki

Nykyään Joutsenmerkki on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnassa. Olipa kyse sen vaikutuksesta talouteen, sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin tai rooliin historiassa, Joutsenmerkki on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Ilmestymisestään lähtien Joutsenmerkki on ollut keskustelun ja analyysin kohteena, ja ristiriitaiset mielipiteet ovat herättäneet intohimoista keskustelua. Tässä artikkelissa tutkimme Joutsenmerkki:n eri puolia ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Syvän analyysin ja yksityiskohtaisen tutkimuksen avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Joutsenmerkki:n tärkeyttä ja sitä, kuinka se on muokannut nykymaailmaa.

Joutsenmerkki

Joutsenmerkki (eli pohjoismainen ympäristömerkki) on Pohjoismaissa käytettävä virallinen ympäristömerkki, joka kertoo sillä merkityn tuotteen tai palvelun noudattavan sille suunniteltuja ympäristökriteereitä. Joutsenmerkki myönnetään sellaisille tuotteille ja palveluille, jotka ovat ympäristön kannalta oman tuoteryhmänsä parhaita: kriteerit pyritään asettamaan siten, että vain 20–30 prosenttia ryhmän tuotteista tai palveluista pystyy läpäisemään ne.[1]

Joutsenmerkki perustettiin Pohjoismaisen ministerineuvoston aloitteesta vuonna 1989. Joutsenmerkki on myönnetty kaiken kaikkiaan yli 2 000 tuotteelle tai palvelulle.[2] Merkkiin on kuvitettu tyylitelty laulujoutsen, ja sen on suunnitellut Kyösti Varis.

Vuonna 2016 joutsenmerkki äänestettiin Suomen viidenneksi arvostetuimmaksi tuotemerkiksi Markkinointi & Mainonta -lehden ja Taloustutkimuksen Brändien arvostus -kyselyssä.[3]

Kriteerit

Joutsenmerkki luo jatkuvasti uusia kriteereitä tuotteille ja palveluille. Kriteerit on laadittu lähes 65 eri tuoteryhmälle[4].

Kun joutsenmerkin piiriin harkitaan uutta tuoteryhmää, mietitään onko kriteerien luomisella[5]

  • relevanssia, eli aiheuttaako kyseinen tuote tai palvelu merkittäviä ympäristövaikutuksia
  • potentiaalia, eli onko tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksia mahdollista vähentää
  • ohjausvaikutusta, eli ostaisivatko kuluttajat kyseistä tuotetta, mikäli se olisi joutsenmerkitty.

Mikäli kaikki ehdot täyttyvät, voidaan kriteereiden luominen aloittaa. Laadinnan jälkeen läpi avoimen lausuntokierroksen, jossa kaikki kiinnostuneet voivat kommentoida kriteerien sisältöä ja vaikuttaa niihin. Yleensä kriteerien laadintaprosessissa käytetään hyväksi ulkopuolista asiantuntijaryhmää.[5]

Kullakin tuotteella ja palvelulla on yksilöllinen ympäristökuormitus. Sen takia joutsenmerkin jokaisen tuotteen ja palvelun kriteerit ovat yksilölliset. Kriteerit koostuvat useista erityyppisistä vaatimuksista. Tuotteesta riippuen eri vaatimuksia voi olla jopa yli sata. Vaatimuksien kohteena on koko tuotteen elinkaari: aina raaka-aineen hankinnasta valmistukseen, käyttöön ja tuotteen loppusijoitukseen asti.

Kriteereitä on tehty hyvin monenlaisille tuoteryhmille: omat kriteerinsä on muun muassa autonrenkaille, WC-paperille, tiskiaineille, hotelleille ja ravintoloille. Jotta kriteerit eivät jäisi kehityksen jalkoihin, ne ovat voimassa useimmiten 3–5 vuotta kerrallaan. Tämän jälkeen niitä tarkastellaan uudestaan ja useimmiten kiristetään.

Hallinta

Suomessa joutsenmerkin oikeuden hallinta siirtyi vuoden 2011 alusta Motiva Services Oy:lle. Kaikki joutsenmerkin kriteerit ovat nähtävissä Ympäristömerkinnän verkkosivustolla. Kuka tahansa voi antaa ideoita uusien kriteerien kehittämiseksi. Kriteerit ovat myös avoimella lausuntokierroksella ennen kuin ne saatetaan voimaan.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Mikä Joutsenmerkki on? joutsenmerkki.fi. Arkistoitu 4.11.2011. Viitattu 17.3.2011.
  2. ↑ 2000. lupa 1.6.2010. Ympäristömerkki.fi. Viitattu 17.3.2011.
  3. ↑ Fazerin Sininen jatkaa yhä kärjessä - Tässä ovat Suomen arvostetuimmat brändit, Markkinointi & Mainonta 23.9.2016. Viitattu 2.5.2017.
  4. ↑ Joutsenmerkki: Tuoteryhmien ympäristöhyödyt joutsenmerkki.fi. Arkistoitu 8.6.2012. Viitattu 17.3.2011.
  5. ↑ a b Kriteerien laadinta joutsenmerkki.fi. Arkistoitu 8.6.2012. Viitattu 19.3.2011.

Aiheesta muualla