Juhani Pesonen

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Juhani Pesonen:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt monien huomion vuosien varrella. Alkuperäistään sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan Juhani Pesonen on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena. Kun perehdymme tähän aiheeseen syvemmälle, huomaamme sen seuraukset eri aloilla sekä sitä ympäröivät edistysaskeleet ja haasteet. Tutkimme kriittistä ja analyyttistä lähestymistapaa käyttämällä Juhani Pesonen:n merkitystä nykymaailmassa ja sitä, miten se on muokannut käsitystämme ja ymmärrystämme siitä. Tämän artikkelin avulla toivomme tarjoavamme syvemmän ja täydellisemmän näkemyksen Juhani Pesonen:stä ja kutsuen lukijamme pohtimaan sen merkitystä ja merkitystä nykyään.

Kauko Juhani Pesonen (9. tammikuuta 1928 Helsinki – 29. kesäkuuta 2024 Helsinki)[1][2] oli suomalainen vuorineuvos, SOK:n pääjohtaja 1983–1988 ja sen saneeraaja. Hän oli sitä ennen ollut Huhtamäki Oy:n johtaja, Polarpak Ltd:n toimitusjohtaja ja Wihuri Oy:n pääjohtaja.[3]

Pesonen varttui Helsingin Töölössä, mutta synnyinkoti oli Vallilassa sattumalta samassa paikassa, johon hänen viimeisinä työvuosinaan rakennettiin SOK:n uusi pääkonttori. Pesonen valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1952 ja toimi uransa ensimmäiset 13 vuotta eri teollisuusalojen tuotannon johtotehtävissä, työnantajina Valtionrautateiden konepaja Turussa, Valmet Lapualla ja Jyväskylän Rautpohjassa, Kareko Oy ja Raahe Oy, sitten Huhtamäki-yhtymään kuuluneet Mensa Oy ja Polarpak Oy. Pesonen nousi Huhtamäki-yhtymän pakkaus- ja metalliryhmän johtoon ja johtokunnan jäseneksi, josta hänet rekrytoitiin Wihurin johtoon sitä saneeraamaan.[4][5][6]

Wihuriin kuului 1970-luvun alussa 26 yhtiötä ja kymmenkunta hallintoporrasta, Pesosen toimikauden jälkeen kymmenen vuotta myöhemmin enää viisi varsinaista ja neljä tytäryhtiötä sekä kaksi organisaatiotasoa. Henkilöstömäärä väheni lähes kolmesta tuhannesta noin tuhanteen. Pesonen muun muassa myi Volkswagenin ja Audin maahantuontiyhtiön Keskolle ja Wiima-autokoritehtaan Ilmari Mustoselle.[7]

SOK:hon Pesonen tuli jatkamaan Viljo Luukan aloittamaa saneerausta. 1980-luvun keskivaiheilla siihen kuului muun muassa 183 osuuskaupan yhdistäminen 35 alueosuuskaupaksi sekä rauta-, kone-, tavaratalo- ja hotellitoimintojen järjestäminen valtakunnallisiksi ketjuiksi[8].

Yksityiselämä

Juhani Pesosen ensimmäinen puoliso vuodesta 1948 oli Merja o.s. Nohrström, joka kuoli 1969. He saivat viisi lasta. Toinen puoliso vuodesta 1971 oli hotellinjohtaja Ella-Liisa Pesonen, o.s. Karlsson.[6][9] Juhani Pesonen oli laulaja Amadeus Lundbergin isoisä.[10]

Lähteet

  1. ↑ Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 11.8.2024, sivu B24.
  2. ↑ Mustonen, Ella: SOK suruliputtaa Juhani Pesosen muistolle. IS / Taloussanomat, 9.8.2024. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.8.2024.
  3. ↑ Jyrki Vesikansa: Vuorineuvos Juhani Pesonen (1928–). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 18.7.2009
  4. ↑ Ritvos, Kristiina: Työmyyrä Wihuria pelastamaan. (50-vuotishaastattelu.) Helsingin Sanomat, 9.1.1978, s. 17. Näköislehti (maksullinen).
  5. ↑ Hautamäki, Jaakko: Kerran itsekin saneerattu. (60-vuotishaastattelu.) Helsingin Sanomat, 9.1.1988, s. 14. Näköislehti (maksullinen).
  6. ↑ a b Pesonen Juhani, Kuka kukin on 1978
  7. ↑ Wihuri on nyt saneerattu. Helsingin Sanomat, 16.5.1979, s. 27. Näköislehti (maksullinen).
  8. ↑ SOK sulauttaa 147 osuuskauppaa. Helsingin Sanomat, 15.6.1983, s. 29. Näköislehti (maksullinen).
  9. ↑ Hollmen, Maija: Tänään tästä. Helsingin Sanomat, 27.1.1971, s. 8. Näköislehti (maksullinen).
  10. ↑ Amadeus Lundberg – vuorineuvoksen lapsenlapsi, romanin poika ja tangokuningas 2009. City-lehti. Viitattu 2.10.2012.