Nykymaailmassa Jukka Rautakorpi on aihe, joka on saanut merkitystä eri alueilla. Koulutuksesta teknologiaan, politiikan ja terveyden kautta Jukka Rautakorpi on kiinnittänyt eri toimijoiden huomion ja synnyttänyt laajaa keskustelua yhteiskunnassa. Ajan myötä käy selväksi, että Jukka Rautakorpi on ongelma, jota ei voida sivuuttaa, sillä sen vaikutus on yhä enemmän käsinkosketeltava ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Tässä artikkelissa analysoimme Jukka Rautakorpi:een liittyviä eri näkökohtia ymmärtääksemme sen tärkeyden ja sen seuraukset nykyisessä todellisuudessamme.
Jukka Rautakorpi | |
---|---|
![]() Rautakorpi vuonna 2016 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 17. joulukuuta 1963 Kauhajoki |
Kansalaisuus |
![]() |
Jääkiekkoilija | |
Tehtävä | Päävalmentaja |
Valmennusura | |
Vuodet | 1995– |
Seurat |
Tappara (1995–1997) Tappara (1999–2003) Lukko (2003–2005) Tappara (2005–2006) Leksands IF (2007–2008) HPK (2008–2010) Tappara (2012–2014) Amur Habarovsk (2014) Tappara (2017–2020) JYP (2022–2023) |
|
Jukka Tapio Rautakorpi[1] (s. 17. joulukuuta 1963 Kauhajoki[2]) on suomalainen jääkiekkovalmentaja. Hän on valmentanut muun muassa JYPiä, Tapparaa, Lukkoa, HPK:ta, Leksandia ja Amur Habarovskia. Rautakorpi on valmentanut myös sekä alle 18- että alle 20-vuotiaiden maajoukkuetta. Hän on valmentanut joukkueensa seitsemän kertaa SM-liigan finaaleihin, mutta voittanut näistä sarjoista vain yhden.[3]
Jukka Rautakorpi on yksi jyväskyläläisen valmennusopin saaneista valmentajista. Hän toimi aluksi JyP HT:n juniorijoukkueiden päävalmentajana. Kaudelle 1994–1995 hän siirtyi JyP HT:n liigajoukkueen 4. valmentajaksi Kari Savolaisen avuksi.
Kaudesta 1995–1996 lähtien Rautakorpi on toiminut päävalmentajana eri joukkueissa. Hän aloitti uransa päävalmentajana Tapparassa, jossa hän on toiminut urallaan viiteen otteeseen: 1995–1997, 1999–2003, 2005–2006, 2012–2014 ja 2017–2020.[2] Rautakorven tullessa toisen kerran urallaan Tapparan peräsimeen hän valmensi joukkueensa kolmena keväänä peräkkäin SM-liigan finaaleihin. Kahdella ensimmäisellä kerralla (2000–2001 ja 2001–2002) Tapparan oli tyytyminen SM-hopeaan, mutta Rautakorven viimeisellä kaudella (2002–2003) keväällä 2003 Tappara voitti Suomen mestaruuden.
Tampereelta Rautakorpi siirtyi valmentamaan Rauman Lukkoa, jonka peräsimessä hän oli kaudella 2003–2004 marraskuulta lähtien ja kauden 2004–2005.
Seuraavan kauden Rautakorpi valmensi jälleen Tapparaa, mutta erosi yllättäen keväällä 2006 kesken kaksivuotisen sopimuskautensa.
Kauden 2007–2008 Rautakorpi toimi päävalmentajana Ruotsissa, Allsvenskanissa Leksandin joukkueessa.
Kaudet 2008–2009 ja 2009–2010 Rautakorpi toimi HPK:n liigajoukkueen päävalmentajana[2] Matti Alatalon jälkeen kunnes ilmoitti keväällä 2010 HPK:n voitettua SM-hopeaa liigauran olevan toistaiseksi ohi.
Marraskuussa 2011 julkistettiin Rautakorven tekemä 3+1-mallinen sopimus Tapparan kanssa. Rautakorven kaikkiaan neljäs valmennuspesti Tapparassa alkoi toukokuun alussa 2012. Kaudella 2012–2013 Rautakorpi valmensi Tapparan finaaleihin saakka, mutta siellä joukkue hävisi Porin Ässille, ja Rautakorpi sai taas hopeaa. Seuraavalla kaudella 2013–2014 Rautakorpi valmensi Tapparan jälleen hopealle, kun se hävisi Oulun Kärpille historian ensimmäisessä seitsemänteen otteluun venyneessä finaalisarjassa.
Toukokuussa 2014 Tappara ilmoitti Rautakorven jättävän paikkansa liigajoukkueen päävalmentajana siirtyäkseen valmentamaan Lev Prahaa, joka kuitenkin luopui KHL-paikastaan.[4] Lokakuussa 2014 Amur Habarovsk palkkasi Rautakorven korvaamaan kesken kauden erotettua päävalmentajaansa.[5] Kaudet 2017–2020 hän valmensi jälleen Tapparaa.
Rautakorpi teki huhtikuussa 2022 JYPin kanssa kolmivuotisen sopimuksen.[6] Puolitoista vuotta myöhemmin joulukuussa 2023 hän sai potkut.[7]
Rautakorpi on toiminut valmennusuransa ohella Jääkiekkoliiton valmennuspäällikkönä vuosina 1997–1999 ja eri maajoukkuetehtävissä, muun muassa kausilla 2008–2009 ja 2016–2017 alle 20-vuotiaiden päävalmentajana. Jälkimmäinen rupeama päättyi kesken MM-turnauksen, kun Rautakorpi valmennusryhmineen erotettiin Suomen hävittyä kolme ensimmäistä otteluaan ja jouduttua karsintasarjaan. Ennen HPK:n valmentajaksi siirtymistä Rautakorpi työskenteli Kuortaneen urheiluopistolla valmennuskeskuksen kehitysjohtajana[8][9]. Kauden 2010–2011 Rautakorpi toimi alle 18-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentajana ennen siirtymistään Jääkiekkoliiton valmennusjohtajaksi Vierumäen urheiluopistolle[10].
Vuonna 2024 Rautakorpi vetää Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikössä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa hanketta uusien olympialajien huippu-urheilutoiminnan tukemiseksi kohti Los Angelesin kesäolympiakisoja 2028.[11]
Jukka Rautakorvella ei ole kokemusta pääsarjapeleistä, mutta hän on pelannut jääkiekkoa ennen valmennusuraansa S-Kiekossa Seinäjoella alemmissa sarjoissa ja Keuruun KeuPa HT:n riveissä II-divisioonassa. Aktiiviuran tilastoista löytyy kausi 1988–1989, jolloin hän teki 35 ottelussa 16 maalia ja antoi 31 maaliin johtanutta syöttöä, eli yhteensä 47 pistettä ja sai 66 jäähyminuuttia.
Rautakorven veli Kari toimii KeuPa HT:n valmennuksessa ja Karin poika Toni Rautakorpi pelaa Suomi-sarjassa Nokian Pyryn joukkueessa.
Edeltäjä: Raimo Summanen |
Kalevi Numminen -palkinnon voittaja 2003 |
Seuraaja: Kari Heikkilä |
Edeltäjä: Kaj Matalamäki Ismo Läntinen Kaj Matalamäki Risto Dufva |
Tapparan päävalmentaja 1995–1997 1999–2003 2005–2006 2012–2014 |
Seuraaja: Rauno Korpi Mika Saarinen Rauli Urama Jussi Tapola |
Edeltäjä: Matti Alatalo |
HPK:n päävalmentaja 2008–2010 |
Seuraaja: Harri Rindell |