Tässä artikkelissa aiomme tutkia Julia de Cock-Stigzelius:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Globaalille näyttämölle ilmestymisensä jälkeen Julia de Cock-Stigzelius on herättänyt suurta kiinnostusta ja synnyttänyt lukemattomia keskusteluja eri aloilla, kuten politiikassa, kulttuurissa, tekniikassa tai tieteessä. Tässä mielessä ehdotamme, että analysoidaan kattavasti, kuinka Julia de Cock-Stigzelius on muuttanut tapaamme elää, ajatella ja suhtautua ympäröivään maailmaan. Näillä sivuilla tarkastelemme sekä myönteisiä puolia että haasteita, joita Julia de Cock-Stigzelius tuo yhteiskunnallemme, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä ilmiöstä.
Julia de Cock-Stigzelius | |
---|---|
![]() Julia de Cock-Stigzelius puolisonsa César de Cockin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1891. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 22. heinäkuuta 1840 Korppoo |
Kuollut | 10. marraskuuta 1923 (83 vuotta) Sulkava |
|
Julia Elisabeth de Cock-Stigzelius, sukunimi esiintyy myös muodossa Stigzelius-de Cock (22. heinäkuuta 1840 Korppoo – 10. marraskuuta 1923 Sulkava) oli suomalainen taidemaalari.[1][2]
Julia de Cock-Stigzeliuksen vanhemmat olivat viipurilainen apteekkari Lars Evert Stigzelius (1793–1871) ja Annette Sofie Carlborg (1803–1845). Hän oli naimisissa belgialaisen taidemaalari César Gerard de Cockin (1823–1904) kanssa.[3]
Julia de Cock-Stigzelius opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa 1860-luvulla ja sen jälkeen ulkomailla G. W. Palmin johdolla Tukholmassa 1871–1874, Tony Robert Fleuryn johdolla Pariisissa 1876–1878 sekä César de Cockin johdolla Normandiassa Ranskassa. Hän asui Belgiassa ensin Brysselissä 1880–1882 ja sitten Ghentissä. [1]