Jully Ramsay

Nykymaailmassa Jully Ramsay on tärkeä rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Olipa kyseessä henkilökohtainen, sosiaalinen tai työelämä, Jully Ramsay:stä on tullut olennainen aihe, joka ansaitsee analysoinnin ja keskustelun. Yhteiskunnan kehittyessä Jully Ramsay on avaintekijä, joka vaikuttaa päätöksiimme, mielipiteisiin ja elämäntyyliin. Siksi on tärkeää syventyä Jully Ramsay:n kattamiin eri näkökohtiin ja ymmärtää sen vaikutukset ja laajuus jokapäiväisessä elämässä. Tässä artikkelissa tutkimme Jully Ramsay:n tärkeyttä ja sitä, kuinka siitä on tullut niin monia ihmisiä kiinnostava aihe nykyään.

Jully Ramsay (1865–1919).

Julia Maria ”Jully” Ramsay, o.s. Ekström (5. elokuuta 1865 Leppävirta – 24. maaliskuuta 1919 Helsinki) oli suomalainen suku- ja historiantutkija, joka tuotti myös alojen kirjallisuutta. Hän syntyi insinöörikapteeni, sittemmin toiminimi Hackman & C:o osakas[1] Karl August Ekströmin (1823–1900) ja Aleksandrine Hackmanin (k. 1918) perheeseen[2]. Jully Ramsay oli itse naimisissa vuodesta 1883 lähtien valtioneuvos August Ramsayn (s. 1859) kanssa.

Jully Ramsayn suvun juurien kerrotaan olevan värmlantilaiset, kantaisänään Anders Göransson (s. 1674), joka asui Filipstadissa. Jullyn isänisä Nils Ekström (1785–1870) loi suvun haaran Suomeen muuttaessaan Tornioon kihlakunnan henkikirjuriksi ja naiden myöhemmin Katarina Grapen.

Ramsayn 1909–1916 julkaistua neljän niteen sarjaa Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden (Suomalaisia aatelissukuja ennen isoavihaa) pidettiin aikanaan suuressa arvossa, sillä ne olivat ensimmäisiä suomalaisen sukututkimuksen lähdekirjoja, jotka perustuivat laajoihin arkistotutkimuksiin.[3] Hän kirjoitti lisäksi lukuisia artikkeleita historia-aiheisiin lehtiin. Jully Ramsay oli ensimmäinen Suomen historiallisen seuran tutkijajoukkoon kutsuttu nainen.[4]

Kirjallinen tuotanto

  • Ett bleknadt minne (Himmentynyt muisto): Anders Vilhelm Ramsay, 1899
  • Haapaniemi krigsskola och Samuel Möller, 1901[5]
  • Fordomdags i Bjerno (Ennen vanhaan Perniössä), 1903[6]
  • Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden (Suomalaisia aatelissukuja ennen isoavihaa), 1909–1916[7]
  • Skuggor vid vägen, 1918[8]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ http://www.gutenberg.org/files/16483/16483-8.txt
  2. ↑ Kotivuori, Yrjö: Karl August Ekström. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  3. ↑ "Frälsesläkter" (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ http://www.tieteessatapahtuu.fi/007/ktommola.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ http://www.nrl.fi:3000/digiphpt/zrnfinsktsen.php?page=66 (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ http://www.nrl.fi:3000/digiphpt/zrnfinsktsen.php?page=71 (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Autio, Veli-Matti: Ramsay, Jully (1865–1919) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.4.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  8. ↑ http://www.nrl.fi:3000/digiphpt/zrnfinsktsen.php?page=97 (Arkistoitu – Internet Archive)