Junkers

Junkers:n numero on aihe, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta ja kiistaa. Eri lähestymistapojen ja näkökulmien ansiosta Junkers on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena eri tiedon aloilla. Junkers on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja tavallisten ihmisten huomion yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan ​​yksilötasolla. Tässä artikkelissa tutkimme Junkers:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen merkitystä ja selvitämme sen mahdollisia seurauksia. Lisäksi tarkastelemme, kuinka Junkers on muokannut ja tulee jatkossakin muokkaamaan nykyistä maisemaa tarjoamalla kattavan kuvan tästä tärkeästä aiheesta.

Junkers
Perustaja Hugo Junkers
Kotipaikka Dessau, Saksa
Toimiala lentokoneteollisuus
Aeron (OH-ALL, Kaleva) ja Lufthansan (D-AHUS, Heinrich Kroll) Junkers Ju-52 -lentokoneet Helsinki-Malmin lentoasemalla 1930-luvun lopulla.

Junkers oli saksalainen lentokonetehdas, joka oli kokometallisten koneiden uranuurtaja. Sen perusti Hugo Junkers. Yhtiö toimi Dessaussa Saksassa.

Historia

Yhtiön historia alkoi Junkers J1-koneella vuonna 1914. Työ keskeytyi ensimmäisen maailmansodan alkamisen vuoksi, mutta prototyypin ensilento tapahtui vuonna 1915. J2 oli sen variaatio. J3:ssa käytettiin teräslevyn sijasta duralumiinia. J4 otettiin sarjatuotantoon: sitä valmistettiin 186 kappaletta. J8 pääsi myös sarjatuotantoon Fokkerin valmistamana tunnuksella J10. J11 oli viimeinen sodanaikainen Junkers–malli.

Sodan jälkeen Fokker valmisti lisenssillä Junkersin koneita Hollannissa, koska Versailles’n rauhansopimus kielsi lentokoneiden valmistuksen Saksalta. J8-koneesta Junkers teki hyvin myyneen F-13-matkustajakoneen, joita myös osittain Junkersin omistama suomalainen lentoyhtiö Aero hankki. Vuonna 1926 valmistukseen tulivat Junkers W 33 ja Junkers W 34, joilla oli sekä sotilas- että siviilitilaajia. Koneet saavuttivat useita maailmanennätyksiä.

Junkers pohti vuonna 1924 80-paikkaisen koneen suunnittelua. Myöhemmin tämän esitutkimuksen tietoja käytettiin Junkers G.38-koneen suunnittelussa. Lufthansa otti koneen käyttöönsä.

1930-luvulla Junkers sai uudelleen varusteltavalta Luftwaffelta tilauksia kuljetuskoneista: Junkers Ju 52 ja Junkers Ju 90. Ju 52:n suunnittelu oli alkanut jo vuonna 1928. Ranska ja Espanja valmistivat niitä vielä 1940-luvun jälkipuolellakin.

Junkers Ju 86 -pommittaja tilattiin vuonna 1934, sen pinnoitteena ei enää käytetty aaltopeltiä koneen aerodynamiikan parantamiseksi. Seuraaja oli Junkers Ju 89.

1930-luvun alun lamavuosina yhtiön taloudellinen tilanne heikkeni siinä määrin, että valtio otti sen hallintaansa vuonna 1933.[1] Hugo Junkers syrjäytettiin samalla yhtiön johdosta. Uudeksi johtajaksi valittiin Heinrich Koppenberg. Hugo Junkers kuoli vuonna 1935.

Sota-aika 1939-1945

Sotakoneita:

Sodan lopulla yhtiö tuotti suihkumoottoreita Me 262-hävittäjiin. Junkers kehitti sodan lopulla kuusimoottorista suihkumoottoripommittajaa Junkers Ju 287.

Junkers Ju 390

Junkers fuusioidaan

Yhtiö jatkoi toimintaansa toisen maailmansodan jälkeen ja fuusioitui Messerschmitt-Bölkow-Blohm (MBB) -yhtiöön.

Junkers-lentokoneet

Junkers Ju 87 Stuka

Jumo-lentokonemoottorit

Junkers Jumo 211D

Lähteet

  1. ↑ Raunio, Jukka: "Lentäjän näkökulma IV" sivu 194. Jukka Raunio, 1998

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Junkers.