Juuse Tamminen

Tässä artikkelissa käsitellään Juuse Tamminen:n vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan analysoimalla sen taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Juuse Tamminen:stä on tullut tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön kiinnostava aihe, koska se on merkityksellinen nykymaailmassa. Seuraavissa osissa tutkitaan Juuse Tamminen:n kehitystä ajan myötä sekä sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Samoin tarkastellaan erilaisia ​​mielipiteitä ja näkemyksiä Juuse Tamminen:stä, tavoitteena tarjota kattava ja moniarvoinen näkemys tästä ilmiöstä.

Jooseppi Arvid (Juuse) Tamminen (29. marraskuuta 1888 Ylöjärvi – 7. kesäkuuta 1962 Helsinki) oli suomalainen Ikaalisissa asunut kansakoulunopettaja ja kirjailija, joka kirjoitti 1950-luvulla historiallisia nuortenromaaneja. Tamminen sai 1953 Nuorten kirja ry:n palkinnon ja 1955 Topelius-palkinnon.

Tamminen sai päästötodistuksen 1913 Jyväskylän seminaarista. Hän toimi opettajana Alahärmässä 1913-1914, Messukylässä Hurman koulussa 1914–1917, Ikaalisten kirkonkylässä 1917–1922, Aitolahdella Sorilan koulussa 1922–1934 sekä vuodesta 1934 lähtien Helsingin maalaiskunnan Puistolan koulussa. Tamminen hoiti pariin otteeseen Jyväskylän seminaarissa kasvatus- ja opetusopin lehtorin viransijaisuutta.[1]

Tamminen oli Ikaalisissa muun muassa kuntakokouksen sekä opettajayhdistyksen puheenjohtajana sekä 1918-1921 suojeluskunnan paikallispäällikkönä. Aitolahdella hän oli kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston, kunnanvaltuuston, kunnallislautakunnan, maatalouskerhovaliokunnan sekä tulo- ja omaisuusverolautakunnan jäsenenä. Hän toimi myös useita vuosia Aitolahden kunnansihteerinä ja Messukylän-Aitolahden opettajayhdistyksen puheenjohtajana sekä oli mukana Aitolahden suojeluskunnassa.[1]

Suomen sisällissodassa hän osallistui Ikaalisten rintaman taisteluihin valkoisten joukoissa toimien komppanianpäällikkönä.[1]

Juuse Tamminen on lauluntekijä Arto Tammisen isoisälähde? sekä imitaattori ja ääninäyttelijä Jarkko Tammisen isoisän isä.[2]

Teoksia

  • Ikaalisten rintamalla : muistelmia vuodelta 1918, Pori, 1929.
  • Takuu : romaani kestetyiltä vaikeilta vuosilta, WSOY, 1935.
  • Täyteen päivään, WSOY, 1936.
  • Kevättuulia vanhoilla vainioilla, Pellervo-seura, 1946.
  • Tulen juhannuksena äiti, Kotikasvatusyhdistys, Helsinki, 1947.
  • Pesäkallion sakki : kertomus nuorisolle, Suomen opettajien raittiusliitto, Helsinki, 1950.
  • Ensimmäinen Marathon, WSOY, 1951.
  • Salamiin voittajat, WSOY 1952.
  • Varjagien aarre, WSOY, 1954.
  • Rapolan kuninkaan vangit : kertomus Suomen ensimmäisen ristiretken ajoilta, WSOY, 1955.
  • Isien askelissa, Kansakoulun kerhokeskus, Helsinki, 1960.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c Henkilötietoja 50 vuotta, Aamulehti, 29.11.1938, nro 323, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  2. ↑ Laulu sisällissodasta. Jakso 1: Alku (video) 2.5.2018. Web Archive (Yle Areena). Arkistoitu 9.9.2018. Viitattu 6.3.2022.