Juustilanjoki

Nykyään Juustilanjoki on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe nyky-yhteiskunnassa. Monista näkökulmistaan ​​Juustilanjoki on onnistunut vangitsemaan tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Sen vaikutus vaihtelee arkipäiväisistä asioista maailmanlaajuisesti merkittäviin asioihin. Tässä artikkelissa perehdymme Juustilanjoki:n maailmaan, tutkimme sen eri puolia, analysoimme sen vaikutuksia eri yhteyksissä ja pohdimme sen merkitystä nykyään. Liity meihin tälle Juustilanjoki:n löytämisen ja ymmärtämisen matkalle.

Juustilanjoki
Малиновка, Malinovka
Maat Venäjä, Suomi
Alue Leningradin alue
Piiri Viipuri
Maakunnat Etelä-Karjala
Kunnat Lappeenranta
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Juustilanjoen vesistö (05)
Pinta-ala 296,13 km² [1]
Järvisyys 7,2 % [1]
Pääuoman pituus 37,9 km [2][a]
Pääuoman osuudet Juustilanjoki ←Mustajoki
Joen uoman kohteita
Alkulähde entinen Karhula
Soskuanjoki ja Mustajoki
  60°52′29″N, 28°37′01″E
Laskupaikka Viipuri, Juustilanselkä, Suomenlahti, Venäjä
  60°48′14″N, 28°44′10″E
Sivu-uomat Kärkisillanoja, Soskuanjoki
Mittaustietoja
Lähdekorkeus noin 20 m [3]
Laskukorkeus 0 m
Korkeusero 20 m
Pituus 18,4 km [2][a]
Kaltevuus 1,09 m/km
Muuta

Juustilanjoki (ruots. Juustila å, Venäjän puolella vuodesta 1948 ven. Мали́новка, Malinovka lähde?) on Venäjällä Viipurin piirissä virtaava 18 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Juustilanjoen vesistöalueen 38 kilometriä pitkästä pääuomasta sen alajuoksun osuuden. Pääuoma ylittää Venäjän vastaisen rajan Mustajokena, joka yhdyttyään Soskuanjokeen muuttuu Juustilanjoeksi.[4][5][1][6][3]

Yleistä

Juustilanjoen vesistön latvahaaroja ovat Soskuanjoki, Mustajoki ja Kärkjärvestä virtaava Kärksillanoja. Saimaan kanava on rakennettu osittain Soskuanjoen uoman tienoille. Joki toimii kanavan ylivuotovesien purkujokena ja alittaa vanhan kanavan (Kansolan kulvertti) ja uuden kanavan niiden itäpuolelta länsipuolelle. Valtatien 13 Soskuanjoki alittaa Nuijamaalla rajavyöhykkeellä yli 90 metriä pitkässä, halkaisijaltaan 7,5 metrin suuruisessa rummussa.[4]

Soskuanjoki ja Mustajoki yhdistyvät noin kolme kilometriä Venäjän puolella. Juustilanjoki virtaa lähellä Saimaan kanavaa sen länsipuolella ja laskee Juustilanselkään kanavan alimman sulun vieressä Juustilassa. Juustilanselästä on vesiyhteys edelleen Saimaan kanavaa pitkin Viipurinlahden Suomenvedenpohjaan. Juustilanselän eli Juustilanjärven ja Suomenvedenpohjan välillä oli vuosina 1856–1932 vanhan kanavan alin sulku, Lavolan sulku, jonka korkeus oli 0,6 metriä. Se korvattiin avokanavalla kanavan toisen rakentamisen yhteydessä vuonna 1932, jonka jälkeen Juustilanselän pinta on ollut merenpinnan tasolla.[4][7][8]

Historiaa

Juustilanjoki alkaa vanhoissa karjalaisissa peruskartoissa Karhulan kylässä, kun pohjoisesta tuleva Soskuanjoki ja luoteesta tuleva Mustajoki yhtyvät. On kuitenkin samaan mittakaavaan tehtyjä karttoja, jossa Juustilanjoen yläjuoksun nimeksi on kirjoitettu Soskuanjoki. Tällöin Juustilanjoki alkaakin etelämpänä Jyrkilän kylässä, josta on lyhyt kanava tai oja Rättijärveen. Juustilanjoki laskee kuitenkin kaikissa kartoissa Juustilanselkään Juustilassa.[3]

Juustilanjoen vesistö

Pääartikkeli: Juustilanjoen vesistö

Joen vesistöalue ulottuu Suomessa Lappeenrannan ja Venäjällä Viipurin piirin alueelle. Valuma-alueesta on Suomen puolella 178 neliökilometriä ja Venäjän puolella 118 neliökilometriä.[5][1][6] Suomen puolisen osan järvisyys on 7,2 % [1]. Vesistön suurin järvi on Nuijamaanjärvi. Saimaan kanava kulkee suurimmaksi osaksi Juustilanjoen vesistön alueella.[4][3]

Huomioita

  1. ↑ a b Pääuoman määritys ja sekä joen että pääuoman pituuden määritys on selostettu artikkelin Juustilanjoen vesistö kappaleessa Pääuoman määritys ja pituus.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d e Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
  2. ↑ a b Juustilanjoen vesistö Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 12.2.2023.
  3. ↑ a b c d Juustilanjoen alkulähde Kartassa: Topografinen kartta 1:100 000. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Karjalan kartat -palvelussa Viitattu 11.2.2022.
  4. ↑ a b c d Juustilanjoen vesistön yläjuoksu (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 12.2.2023.
  5. ↑ a b Juustilanjoen vesistöalue (5) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.2.2023.
  6. ↑ a b Suomen rajavesistöt (PDF) Suomalais-venäläinen rajavesikomissio. Arkistoitu 27.11.2013. Viitattu 13.2.2023.
  7. ↑ Paaskoski, Jyrki: Viipuriin ja maailmalle. Saimaan kanavan historia, s. 180, 254. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-17933-0
  8. ↑ Merikarttasarja S. Saimaan kanava Helsinki: Merenkulkuhallitus, 1999.

Aiheesta muualla