Nykyään Jyväskylän pataljoona on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisille ihmisille. Alkuperästään ja kehityksestään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Jyväskylän pataljoona on tullut kiinnostava ja keskustelu eri alueilla. Kautta historian Jyväskylän pataljoona on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten elämässä, ja se on vaikuttanut heidän ajattelutapaan, toimintaansa ja suhteeseensa. Tässä artikkelissa tutkimme Jyväskylän pataljoona:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen merkitystä ja merkitystä nykyään.
Jyväskylän pataljoona oli valkoisten länsiarmeijan Hjalmarsonin ryhmän 2. krenatöörirykmenttiin kuuluva joukko-osasto Suomen sisällissodassa. Pataljoonan komentaja oli majuri Alexander Procopé (haavoittui), v.t. komentaja jääkärikapteeni Karl Ilmari Sjöström (komentajana 26. maaliskuuta alkaen)
Sisällissodan jälkeen pataljoonasta muodostettiin Viipurin vartiopataljoona.
Päällikkö: jääkärikapteeni Karl Ilmari Sjöström (siirrettiin 26. päälliköksi konekiväärikomppaniaan), myöhemmin jääkärivänrikki Johan (Hannes) Jaakko Evert Anttila .
Päällikkö: jääkärivänrikki Carl Rainer Rudolf Ahonius 7. maaliskuuta 1918 alkaen.
Päällikkö: jääkärivänrikki Johan (Hannes) Jaakko Evert Anttila (siirrettiin 11. huhtikuuta 1. komppanian päälliköksi), jääkärialiupseeri Hans Einer Elo (14 huhtikuuta alkaen).
Päällikkö: jääkärikapteeni Karl Ilmari Sjöström (siirrettiin 26. maaliskuuta pataljoonan komentajaksi), jääkärivääpeli Jaakko Ala-Piessa myöh. Piessa (myöhemmin joukkueenjohtajana), aliupseeri K. Aimola, jääkärialiupseeri Eero Johannes Riekki.
Koulutusaliupseerina jääkärialiupseeri Uuno Alfred Niemikaija (siirrettiin 3. jääkäripataljoonaan)